Kehitysvammaisten ikääntyminen: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Ovaskainen, Ulla (2026)
Ovaskainen, Ulla
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604237606
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604237606
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella ikääntyvän kehitysvammaisen henkilön arkea, voimavaroja ja tuen tarpeita sekä selvittää, millaisia tuen ja palveluiden tarpeita ikääntyville kehitysvammaisille nousee lähdeaineiston perusteella. Tavoitteena oli tuottaa koottua ja jäsenneltyä tietoa sosiaalialan työn ja palveluiden kehittämisen tueksi.
Tutkimuskysymykset ovat:
1. Miten ikääntyminen vaikuttaa kehitysvammaisten arkeen, voimavaroihin ja tuen tarpeisiin?
2. Millaisia tuen ja palveluiden tarpeita ikääntyville kehitysvammaisille lähdeaineisto tuo esiin?
Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tietoperustan keskeisiä käsitteitä ovat ikääntyminen, kehitysvammaisuus, toimintakyky, osallisuus ja palveluntarve. Aineisto koostuu ajantasaisista kotimaisista ja kansainvälisistä julkaisuista. Koska suomalaisia vertaisarvioituja tutkimuksia aiheesta löytyi vähän, aineisto painottuu kansainväliseen tutkimustietoon. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka avulla tutkimuskysymyksiin liittyvät teemat jäsennettiin kokonaisuuksiksi. Raportointivaiheessa kielellisessä viimeistelyssä ja aineiston jäsentämisessä on hyödynnetty tekoälyä.
Tulosten mukaan ikääntyminen vaikutti kehitysvammaisen henkilön arkeen erityisesti toimintakyvyn heikkenemisenä, terveydellisten haasteiden lisääntymisenä, kommunikoinnin vaikeutumisena sekä sosiaalisten verkostojen kaventumisena. Ikääntymiseen liittyvät muutokset saattoivat jäädä tunnistamatta, mikä heikensi tuen oikea-aikaisuutta. Lähdeaineisto toi esiin tarpeen yksilölliselle, ennakoivalle ja saavutettavalle tuelle, jossa korostuvat tuettu päätöksenteko ja itsemääräämisen mahdollistaminen. Keskeisiä palveluiden kehittämiskohteita olivat osallisuuden vahvistaminen, tuttu ja osaava henkilöstö sekä gerontologista erityisosaamista hyödyntävä moniammatillinen yhteistyö. Tulokset osoittavat, että ikääntyvien kehitysvammaisten palvelut edellyttävät sosiaalialalla erityisosaamista ja rakenteellista kehittämistyötä. Opinnäytetyön tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää sosiaalialan koulutuksessa sekä käytännön asiakastyössä palveluiden suunnittelun ja kehittämisen tukena.
Tutkimuskysymykset ovat:
1. Miten ikääntyminen vaikuttaa kehitysvammaisten arkeen, voimavaroihin ja tuen tarpeisiin?
2. Millaisia tuen ja palveluiden tarpeita ikääntyville kehitysvammaisille lähdeaineisto tuo esiin?
Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tietoperustan keskeisiä käsitteitä ovat ikääntyminen, kehitysvammaisuus, toimintakyky, osallisuus ja palveluntarve. Aineisto koostuu ajantasaisista kotimaisista ja kansainvälisistä julkaisuista. Koska suomalaisia vertaisarvioituja tutkimuksia aiheesta löytyi vähän, aineisto painottuu kansainväliseen tutkimustietoon. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka avulla tutkimuskysymyksiin liittyvät teemat jäsennettiin kokonaisuuksiksi. Raportointivaiheessa kielellisessä viimeistelyssä ja aineiston jäsentämisessä on hyödynnetty tekoälyä.
Tulosten mukaan ikääntyminen vaikutti kehitysvammaisen henkilön arkeen erityisesti toimintakyvyn heikkenemisenä, terveydellisten haasteiden lisääntymisenä, kommunikoinnin vaikeutumisena sekä sosiaalisten verkostojen kaventumisena. Ikääntymiseen liittyvät muutokset saattoivat jäädä tunnistamatta, mikä heikensi tuen oikea-aikaisuutta. Lähdeaineisto toi esiin tarpeen yksilölliselle, ennakoivalle ja saavutettavalle tuelle, jossa korostuvat tuettu päätöksenteko ja itsemääräämisen mahdollistaminen. Keskeisiä palveluiden kehittämiskohteita olivat osallisuuden vahvistaminen, tuttu ja osaava henkilöstö sekä gerontologista erityisosaamista hyödyntävä moniammatillinen yhteistyö. Tulokset osoittavat, että ikääntyvien kehitysvammaisten palvelut edellyttävät sosiaalialalla erityisosaamista ja rakenteellista kehittämistyötä. Opinnäytetyön tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää sosiaalialan koulutuksessa sekä käytännön asiakastyössä palveluiden suunnittelun ja kehittämisen tukena.
