Silmät kuivuu, mutta miksi? : kuivasilmäisyyden erotusdiagnostiikka mikroskopoidessa ja sen täydentäminen laitteettomilla menetelmillä
Lappalainen, Janika; Vuopio, Erika (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604227457
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604227457
Tiivistelmä
Kuivasilmäisyyden tutkiminen on tärkeä osa rutiinitarkastusta optometristin vastaanotolla. Opinnäytetyö on ajankohtainen, sillä kuivasilmäisyys on yleinen vaiva nykymaailmassa ja sen tutkimiseen sekä erotusdiagnostiikkaan kaivataan selkeää tutkimusrunkoa. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää, miten eri kuivasilmätestit erottelevat kuivasilmäisyyden aiheuttajan. Työssä kuivasilmäoireyhtymä luokiteltiin vesikerroksen riittämättömään eritykseen ja kyynelnesteen liialliseen haihtumiseen sekä näiden alaluokkiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli syventää ymmärrystä kuivasilmäisyyden erotusdiagnostiikasta sekä hyödyntää silmän etuosan mikroskopointia ja täydentää kuivasilmätutkimusta laitteettomilla menetelmillä, kuten oirekyselyllä ja schirmerin testillä. Työn tavoitteena oli tuottaa suomenkielistä materiaalia ja kehittää valmiuksia alan asiantuntijoille tunnistamaan kuivasilmäisyyden aiheuttaja.
Opinnäytetyö sisältää teoreettisen viitekehyksen, käytetyn tutkimusmenetelmän kuvauksen sekä aineiston analyysin, sen yhteenvedon ja pohdinnan. Opinnäytetyön menetelmäksi on valittu scoping-katsaus, joka pyrkii tarkastelemaan olemassa olevaa tutkimustietoa huolimatta siitä, millaisia tutkimusasetelmia on käytetty. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui kuusi englanninkielistä artikkelia, vuosilta 2021–2025. Aineistoissa käsiteltiin tutkimusmenetelminä oirekyselyä, kyynelmeniskin korkeuden mittaamista, fluoresiinilla tehtävää FBUT-mittausta, silmänpinnan värjäystä, luomien morfologiaa ja kyynelrauhasen suoraa tutkimista sekä schirmerin testiä.
Opinnäytetyön tuloksena todettiin tarkasteltujen kuivasilmätestien pystyvän erottelemaan kuivasilmäisyyden aiheuttaja. Mikään testi yksinään ei pysty erottelua tekemään, vaan vaaditaan aina useampi testi. Kuivasilmäisyyden aiheuttaja ei ole kuitenkaan aina yksiselitteinen. Lopputuotoksena syntyi ohjeistus, joka on helposti hyödynnettävissä optometrian alan ammattilaisille tukemaan kuivasilmäisyyden erotusdiagnostiikkaa. Aiheuttajan tunnistamisen perusteella arvioidaan hoidon tarve, mikä korostaa työn arvoa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli syventää ymmärrystä kuivasilmäisyyden erotusdiagnostiikasta sekä hyödyntää silmän etuosan mikroskopointia ja täydentää kuivasilmätutkimusta laitteettomilla menetelmillä, kuten oirekyselyllä ja schirmerin testillä. Työn tavoitteena oli tuottaa suomenkielistä materiaalia ja kehittää valmiuksia alan asiantuntijoille tunnistamaan kuivasilmäisyyden aiheuttaja.
Opinnäytetyö sisältää teoreettisen viitekehyksen, käytetyn tutkimusmenetelmän kuvauksen sekä aineiston analyysin, sen yhteenvedon ja pohdinnan. Opinnäytetyön menetelmäksi on valittu scoping-katsaus, joka pyrkii tarkastelemaan olemassa olevaa tutkimustietoa huolimatta siitä, millaisia tutkimusasetelmia on käytetty. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui kuusi englanninkielistä artikkelia, vuosilta 2021–2025. Aineistoissa käsiteltiin tutkimusmenetelminä oirekyselyä, kyynelmeniskin korkeuden mittaamista, fluoresiinilla tehtävää FBUT-mittausta, silmänpinnan värjäystä, luomien morfologiaa ja kyynelrauhasen suoraa tutkimista sekä schirmerin testiä.
Opinnäytetyön tuloksena todettiin tarkasteltujen kuivasilmätestien pystyvän erottelemaan kuivasilmäisyyden aiheuttaja. Mikään testi yksinään ei pysty erottelua tekemään, vaan vaaditaan aina useampi testi. Kuivasilmäisyyden aiheuttaja ei ole kuitenkaan aina yksiselitteinen. Lopputuotoksena syntyi ohjeistus, joka on helposti hyödynnettävissä optometrian alan ammattilaisille tukemaan kuivasilmäisyyden erotusdiagnostiikkaa. Aiheuttajan tunnistamisen perusteella arvioidaan hoidon tarve, mikä korostaa työn arvoa.