Kokemuksia WWF Green Office -ympäristöjärjestelmän käyttöönotosta : MIELI Pohjois-Savon mielenterveys ry
Päivinen, Tiina (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604277966
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604277966
Tiivistelmä
MIELI Pohjois-Savon mielenterveys ry on sosiaalialan järjestö, jossa otettiin keväällä 2024 käyttöön WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä vihreän siirtymän edistämiseksi. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella, millaisia ajatuksia, näkemyksiä ja kokemuksia ympäristöjärjestelmän käyttöönottoon liittyi. Tavoitteena oli tuottaa järjestön kehittämistyötä tukevaa tutkimustietoa siitä, miten henkilöstö koki käyttöönoton ja millä tavoin uuden toimintamallin juurtumista voitiin organisaatiossa edistää.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna videohaastattelemalla kahdeksan työntekijää, ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin Rogersin innovaatioiden diffuusioteoriaa sekä Armenakisin ja Harrisin muutosvalmiuteen ja -viestintään liittyviä käsitteitä. Haastattelujen tuloksena löydettiin seitsemän teemaa: 1) tietoisuudesta nouseva ilmastohuoli, 2) usko yksilötason vaikutuksiin, 3) arvoihin sopiva valinta, 4) jatkumo, jonka vaikutukset valuvat yksityiselämään, 5) helppo muutos, josta on runsaasti hyötyjä, 6) avoimuus ja osallisuus muutosvalmiuden edistäjinä ja 7) ekotalosta verkostojen kautta kohti suurempaa vaikuttavuutta.
Tulokset osoittivat, että ilmastohuoli motivoi henkilöstöä toimimaan sekä yksityisesti että kollektiivisesti työyhteisönä ja sitoutumaan pitkäjänteisesti ympäristövastuullisuuden edistämiseen osana arvopohjaista perustehtävää ja laaja-alaista verkostotyötä. Ympäristöjärjestelmän juurtuminen osaksi järjestön arkea edellyttää jatkossa avointa keskustelua, tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua, perusteltuja valintoja sekä henkilöstön kokemusten ja huolten aktiivista kuulemista. Tulokset osoittivat, että ympäristöjärjestelmän käyttöönotto oli tarkoituksenmukainen ja strategisesti perusteltu päätös, ja kehittämistyön jatkamiselle on hyvät edellytykset. Seurantatutkimuksessa voitaisiin tarkastella, miten avoin muutosviestintä ja osallisuus vahvistavat muutosvalmiutta ja ympäristövastuullisen toimintakulttuurin rakentumista.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna videohaastattelemalla kahdeksan työntekijää, ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin Rogersin innovaatioiden diffuusioteoriaa sekä Armenakisin ja Harrisin muutosvalmiuteen ja -viestintään liittyviä käsitteitä. Haastattelujen tuloksena löydettiin seitsemän teemaa: 1) tietoisuudesta nouseva ilmastohuoli, 2) usko yksilötason vaikutuksiin, 3) arvoihin sopiva valinta, 4) jatkumo, jonka vaikutukset valuvat yksityiselämään, 5) helppo muutos, josta on runsaasti hyötyjä, 6) avoimuus ja osallisuus muutosvalmiuden edistäjinä ja 7) ekotalosta verkostojen kautta kohti suurempaa vaikuttavuutta.
Tulokset osoittivat, että ilmastohuoli motivoi henkilöstöä toimimaan sekä yksityisesti että kollektiivisesti työyhteisönä ja sitoutumaan pitkäjänteisesti ympäristövastuullisuuden edistämiseen osana arvopohjaista perustehtävää ja laaja-alaista verkostotyötä. Ympäristöjärjestelmän juurtuminen osaksi järjestön arkea edellyttää jatkossa avointa keskustelua, tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua, perusteltuja valintoja sekä henkilöstön kokemusten ja huolten aktiivista kuulemista. Tulokset osoittivat, että ympäristöjärjestelmän käyttöönotto oli tarkoituksenmukainen ja strategisesti perusteltu päätös, ja kehittämistyön jatkamiselle on hyvät edellytykset. Seurantatutkimuksessa voitaisiin tarkastella, miten avoin muutosviestintä ja osallisuus vahvistavat muutosvalmiutta ja ympäristövastuullisen toimintakulttuurin rakentumista.