Twitterin hyödyntäminen suomalaisissa tapahtumatuotannoissa : Kuinka suomalaiset tapahtumajärjestäjät käyttävät Twitteriä ja kuinka Twitteriä voidaan hyödyntää tapahtumatuotannoissa.
Järvenpää, Miikka (2015)
Järvenpää, Miikka
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127527
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127527
Tiivistelmä
Sosiaalinen media kasvaa koko ajan paitsi ihmisten vapaa-ajan aktiviteettina, myös markkinointi- ja tiedotuskanavana. Twitter ei ole vielä kasvustaan huolimatta saavuttanut Suomessa yhtä tärkeää roolia kuin sillä on englanninkielisessä maailmassa.
Tavoitteena tässä tutkielmassa on selvittää, miten Twitter on tällä hetkellä käytössä ja ennen kaikkea kuinka sen käyttöä voidaan tehostaa ja soveltaa tapahtumajärjestäjien parissa. Tavoitteena on myös selvittää, kuinka muuta sosiaalista mediaa käytetään suhteessa Twitteriin ja miksi Twitter ei ole joillakin tapahtumajärjestäjillä käytössä. Tutkimuksesta selviää myös, kuinka aktiivi- sia Twitterin käyttäjiä tapahtumajärjestäjät ovat vapaa-ajallaan.
Tietoperustassa lähteinä sovelletaan muiden muassa Katleena Kortesuon Sano se someksi 1 -opasta, MTV-median, Kurion ja Laurea Ammattikorkeakoulun laatimia tilastoja sekä sähköpostihaastattelua Kuulu Oy:n Jonna Muuriselta. Itse aineiston muodostaa osaltaan Jonna Muurisen haastattelu sekä kysely, joka lähetettiin suomalaisille tapahtumajärjestäjille.
Kyselystä saadusta aineistosta selvisi, että Twitter oli jossain määrin käytössä valtaosalla tapahtumista. Käytön tavoitteiksi oli listattu medianäkyvyys, asiakkaiden hankinta sekä muun markkinointimateriaalin levittäminen. Twitterin ominaisuudet olivat hyvin hallussa, mutta twiittausaktiivisuudessa on parannettavaa. Twitter-analytiikkaa ei juurikaan harrasteta. Twitter koettiin keskimäärin tärkeäksi viestintäkanavaksi ja sosiaalinen media kokonaisuutena erittäin tärkeäksi.
Suosituin sosiaalinen media on Facebook, joka on käytössä kaikilla vastaajilla. Sosiaaliseen mediaan ei panosteta suuria summia eikä pelkästään sosiaalista mediaa varten yleensä palkata henkilöä, vaan vastuu jakautuu joko usealle henkilölle tai somea ylläpidetään muiden tehtävien ohella. Henkilökohtainen Twitterin käyttö on suurimmalla osalla varsin passiivista.
Tulokseksi saatiin konkreettisia kehitysehdotuksia tapahtumajärjestäjien Twitter-viestintään, jotka eivät vaadi suuria panostuksia. Tärkeintä on viestinnän suunnitelu ja strateginen lähestymistapa. Twitteriä suositellaan kokeilemaan aktiivisemmin myös henkilökohtaisella tasolla, jotta organisaatiot samaistuisivat paremmin tavoittelemaansa yleisöön. Tapahtumajärjestäjien olisi myös tärkeää huomioida yhteistyökumppanit ja Twitterin vuorovaikutteisuus. Näkökulmasta ja kohderyhmästä riippumatta tärkeintä on twiittien laadukas ja monimuotoinen sisältö. Tulokset eritellään sanallisina ohjeina esimerkkien avulla, ja niitä voivat hyödyntää kaikki Suomen tapahtumajärjestäjät ja Twitteristä kiinnostuneet organisaatiot.
Tavoitteena tässä tutkielmassa on selvittää, miten Twitter on tällä hetkellä käytössä ja ennen kaikkea kuinka sen käyttöä voidaan tehostaa ja soveltaa tapahtumajärjestäjien parissa. Tavoitteena on myös selvittää, kuinka muuta sosiaalista mediaa käytetään suhteessa Twitteriin ja miksi Twitter ei ole joillakin tapahtumajärjestäjillä käytössä. Tutkimuksesta selviää myös, kuinka aktiivi- sia Twitterin käyttäjiä tapahtumajärjestäjät ovat vapaa-ajallaan.
Tietoperustassa lähteinä sovelletaan muiden muassa Katleena Kortesuon Sano se someksi 1 -opasta, MTV-median, Kurion ja Laurea Ammattikorkeakoulun laatimia tilastoja sekä sähköpostihaastattelua Kuulu Oy:n Jonna Muuriselta. Itse aineiston muodostaa osaltaan Jonna Muurisen haastattelu sekä kysely, joka lähetettiin suomalaisille tapahtumajärjestäjille.
Kyselystä saadusta aineistosta selvisi, että Twitter oli jossain määrin käytössä valtaosalla tapahtumista. Käytön tavoitteiksi oli listattu medianäkyvyys, asiakkaiden hankinta sekä muun markkinointimateriaalin levittäminen. Twitterin ominaisuudet olivat hyvin hallussa, mutta twiittausaktiivisuudessa on parannettavaa. Twitter-analytiikkaa ei juurikaan harrasteta. Twitter koettiin keskimäärin tärkeäksi viestintäkanavaksi ja sosiaalinen media kokonaisuutena erittäin tärkeäksi.
Suosituin sosiaalinen media on Facebook, joka on käytössä kaikilla vastaajilla. Sosiaaliseen mediaan ei panosteta suuria summia eikä pelkästään sosiaalista mediaa varten yleensä palkata henkilöä, vaan vastuu jakautuu joko usealle henkilölle tai somea ylläpidetään muiden tehtävien ohella. Henkilökohtainen Twitterin käyttö on suurimmalla osalla varsin passiivista.
Tulokseksi saatiin konkreettisia kehitysehdotuksia tapahtumajärjestäjien Twitter-viestintään, jotka eivät vaadi suuria panostuksia. Tärkeintä on viestinnän suunnitelu ja strateginen lähestymistapa. Twitteriä suositellaan kokeilemaan aktiivisemmin myös henkilökohtaisella tasolla, jotta organisaatiot samaistuisivat paremmin tavoittelemaansa yleisöön. Tapahtumajärjestäjien olisi myös tärkeää huomioida yhteistyökumppanit ja Twitterin vuorovaikutteisuus. Näkökulmasta ja kohderyhmästä riippumatta tärkeintä on twiittien laadukas ja monimuotoinen sisältö. Tulokset eritellään sanallisina ohjeina esimerkkien avulla, ja niitä voivat hyödyntää kaikki Suomen tapahtumajärjestäjät ja Twitteristä kiinnostuneet organisaatiot.