Kollegiaalisuus sairaanhoitajan työssä : katsaus kirjallisuuteen
Suomalainen, Sari; Tuohino, Lotta (2015)
Suomalainen, Sari
Tuohino, Lotta
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127534
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127534
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kollegiaalisuutta sairaanhoitajan työssä. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa kollegiaalisuuden vaikutuksista hoitotyötä tekevien yhteisöjen hyvinvointiin.
Tutkimuskysymykset olivat:
1) Mitkä tekijät edistävät kollegiaalisuutta?
2) Mitkä tekijät estävät kollegiaalisuutta?
3) Mikä vaikutus kollegiaalisuudella on potilaiden hoitoon?
4) Mikä vaikutus kollegiaalisuudella on työyhteisöön?
Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineistoon valittiin 11 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 1997–2013. Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että vuorovaikutuksen ja kommunikaation sujuvuus on yksi keskeisin kollegiaalisuuden myötävaikuttaja. Sairaanhoitajien kehittyneet vuorovaikutustaidot parantavat potilaan hoidon laatua. Erityisen tärkeäksi kollegiaalisuuden kannalta nousi sairaanhoitajan taito ottaa puheeksi vaikeita asioita. Puutteelliset vuorovaikutustaidot johtavat siihen, ettei työyhteisössä kyetä ratkaisemaan ristiriitoja. Sairaanhoitajien keskinäisten suhteiden heikkous heijastuu potilastyöhön etäisenä, epäempaattisena suhteena ja tiedonkulun ongelmina.
Yhteiset arvot sekä luottamus ja avoimuus edistävät kollegiaalisuutta työyhteisössä. Sama ammattikoulutus ei takaa kollegiaalisuutta, mutta kollegiaalisuuden periaatteita edistää koulutukselle myönteinen yksilön asenne ja työpaikan ilmapiiri. Kollegiaalinen työyhteisö on tuottava, sillä sen jäsenten ei tarvitse haaskata resurssejaan keskinäiseen kilpailuun. Se pyrkii kehittymään ja tukee uusien ideoiden esiin tuomista. Kollegiaalisuutta estävistä tekijöistä korostui eniten horisontaalinen väkivalta. Kiusaaminen heikentää potilasturvallisuutta ja potilaan hoidon laatua. Kateus ja kiire estävät kollegiaalisuutta.
Tutkimuskysymykset olivat:
1) Mitkä tekijät edistävät kollegiaalisuutta?
2) Mitkä tekijät estävät kollegiaalisuutta?
3) Mikä vaikutus kollegiaalisuudella on potilaiden hoitoon?
4) Mikä vaikutus kollegiaalisuudella on työyhteisöön?
Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineistoon valittiin 11 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 1997–2013. Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että vuorovaikutuksen ja kommunikaation sujuvuus on yksi keskeisin kollegiaalisuuden myötävaikuttaja. Sairaanhoitajien kehittyneet vuorovaikutustaidot parantavat potilaan hoidon laatua. Erityisen tärkeäksi kollegiaalisuuden kannalta nousi sairaanhoitajan taito ottaa puheeksi vaikeita asioita. Puutteelliset vuorovaikutustaidot johtavat siihen, ettei työyhteisössä kyetä ratkaisemaan ristiriitoja. Sairaanhoitajien keskinäisten suhteiden heikkous heijastuu potilastyöhön etäisenä, epäempaattisena suhteena ja tiedonkulun ongelmina.
Yhteiset arvot sekä luottamus ja avoimuus edistävät kollegiaalisuutta työyhteisössä. Sama ammattikoulutus ei takaa kollegiaalisuutta, mutta kollegiaalisuuden periaatteita edistää koulutukselle myönteinen yksilön asenne ja työpaikan ilmapiiri. Kollegiaalinen työyhteisö on tuottava, sillä sen jäsenten ei tarvitse haaskata resurssejaan keskinäiseen kilpailuun. Se pyrkii kehittymään ja tukee uusien ideoiden esiin tuomista. Kollegiaalisuutta estävistä tekijöistä korostui eniten horisontaalinen väkivalta. Kiusaaminen heikentää potilasturvallisuutta ja potilaan hoidon laatua. Kateus ja kiire estävät kollegiaalisuutta.