Kollegiaalisuus sairaanhoitajan työssä : katsaus kirjallisuuteen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kollegiaalisuutta sairaanhoitajan työssä. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa kollegiaalisuuden vaikutuksista hoitotyötä tekevien yhteisöjen hyvinvointiin.

Tutkimuskysymykset olivat: 1) Mitkä tekijät edistävät kollegiaalisuutta? 2) Mitkä tekijät estävät kollegiaalisuutta? 3) Mikä vaikutus kollegiaalisuudella on potilaiden hoitoon? 4) Mikä vaikutus kollegiaalisuudella on työyhteisöön?

Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineistoon valittiin 11 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 1997–2013. Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että vuorovaikutuksen ja kommunikaation sujuvuus on yksi keskeisin kollegiaalisuuden myötävaikuttaja. Sairaanhoitajien kehittyneet vuorovaikutustaidot parantavat potilaan hoidon laatua. Erityisen tärkeäksi kollegiaalisuuden kannalta nousi sairaanhoitajan taito ottaa puheeksi vaikeita asioita. Puutteelliset vuorovaikutustaidot johtavat siihen, ettei työyhteisössä kyetä ratkaisemaan ristiriitoja. Sairaanhoitajien keskinäisten suhteiden heikkous heijastuu potilastyöhön etäisenä, epäempaattisena suhteena ja tiedonkulun ongelmina.

Yhteiset arvot sekä luottamus ja avoimuus edistävät kollegiaalisuutta työyhteisössä. Sama ammattikoulutus ei takaa kollegiaalisuutta, mutta kollegiaalisuuden periaatteita edistää koulutukselle myönteinen yksilön asenne ja työpaikan ilmapiiri. Kollegiaalinen työyhteisö on tuottava, sillä sen jäsenten ei tarvitse haaskata resurssejaan keskinäiseen kilpailuun. Se pyrkii kehittymään ja tukee uusien ideoiden esiin tuomista. Kollegiaalisuutta estävistä tekijöistä korostui eniten horisontaalinen väkivalta. Kiusaaminen heikentää potilasturvallisuutta ja potilaan hoidon laatua. Kateus ja kiire estävät kollegiaalisuutta.

The purpose of this study was to describe collegiality among nurses at work. The aim was to gather evidence-based knowledge on the effects of collegiality on well-being in health care environments. The research questions were:

1) Which factors contribute to collegiality? 2) Which factors inhibit collegiality? 3) What is the impact of collegiality on patient treatment? 4) What is the impact of collegiality on the work community?

The data was collected from 11 peer-reviewed research articles published between 1997-2013. The articles were analyzed qualitatively using inductive content analysis. As a result of this study, it can be concluded that the interaction and communication fluency is one of the most important contributor to collegiality among nurses. Advanced interaction fluency potentially improves the quality of care. The skill to bring up and confront difficult issues was found to be particularly important. Due to the lack of interaction skills, the work community might not be able to resolve conflicts. Weaknesses in collegiality among nurses are reflected onto patient care as a distant and unempathetic approach. It also depreciates the flow of information at the workplace. Shared values, as well as trust and openness, promote collegiality at work. The same education might not guarantee collegiality. Nonetheless, the principles of collegiality are promoted when there are positive individual and collective attitudes towards education. Collegiality promotes productivity since the nurses no longer need to waste their resources in mutual competition. Collegiality is essential when developing proceedings and searching new ideas. Horizontal violence is most highlighted in inhibiting collegiality. Bullying affects the patient safety and quality of care. Jealousy and pressure of work also prevent collegiality.