Käyttäjäystävällinen radiostudio : millainen radiostudio palvelee monenkirjavaa toimittajajoukkoa?

Abstract

Opinnäytteen tarkoituksena on dokumentoida pienen paikallisen radiokanavan tarpeet toimitilojen sekä lähetysstudion varustuksen suhteen.

Tutkimuskysymyksenä on selvittää millainen radiostudio palvelee mahdollisimman hyvin laaja-alaista toimittajajoukkoa, jonka jäsenillä on kaikilla erinäiset tarpeet ja mieltymykset studion varustukseen liittyen, sekä kartoittaa, kuinka tällainen studio saadaan rakennettua rajallisin resurssein.

Opinnäytetyön tekijä työskentelee Radio Helsingissä teknisenä tuottajana. Osa tiedoista perustuu tekijän kokemuksista pohjautuviin tietoihin.

Esimerkkitapauksena opinnäytetyössä käytetään pääkaupunkiseudulla toimivan Radio Helsinki –kanavan toiminnassa tapahtuneita muutoksia vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 alussa Radio Helsingin omistaja vaihtui, ja studio ja toimitus muuttivat kahdesti uusiin toimitiloihin vuoden aikana.

Tutkimusmenetelmä on pääosin laadullinen eli kvalitatiivinen. Aineistoa on kerätty haastattelemalla kanavan ohjelmantekijöitä. Keskeisiin kysymyksiin kuuluivat millaisessa studiossa on hyvä työskennellä ja mikä nykyisessä studiossa haastateltavan mielestä toimii tai ei toimi. Myös tekniset rajoitukset täytyi ottaa huomioon. Alan kirjallisuutta on käytetty referenssimateriaalina. Tutkimusmateriaalia on kerätty myös haastatteluilla. Teknisiin aiheisiin liittyviä kysymyksiä kysyttiin äänityön ammattilaiselta Jukka Laaksoselta. Laaksonen on rakentanut useita äänitysstudioita, mukaan lukien radiostudioita. Lisäksi hän on kirjoittanut Äänityön kivijalkateoksen. Toimittajan näkökulmaa radiostudion käyttöön haettiin haastattelemalla Radio Helsingin veteraanitoimittaja Jyrki ”Njassa” Jantusta.

Keskeisiä huomioita se, että laitteiston tekninen laatu ei ole suoraan verrannollinen käytettävyyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että teknisesti ylivertainen studio ei välttämättä ole käyttäjän kannalta optimaalinen.

My thesis documents the needs of a small local radio station in regards of business premises and broadcasting studio.

The objective of this thesis is to discover what kind of a studio best meets the needs of a wide range of broadcasters, and to find out how to build such a studio with limited financial resources.

The writer of this thesis works for Radio Helsinki as a technical producer. Some of the information in this thesis is based on the experiences of the writer.

Radio Helsinki, a local radio station in Helsinki, Finland is used as an example case in this thesis.

The research method is mainly qualitative. Material has been gathered by interviewing the broadcasters of Radio Helsinki. The main questions were what kind of a studio is an ideal workplace for a broadcaster and what are the strengths and weaknesses in the current studio. Also technical limitations had to be taken into account. Literature on the subject was used as reference material. Questions related to technical subjects were addressed to professional audio engineer Jukka Laaksonen. Laaksonen has set up several studios, and has also written literature on the subject. A broadcasters point of view was provided by Jyrki Njassa Jantunen, a long time broadcaster at Radio Helsinki.

One of the main discoveries was the disconnection between technical quality and usability of studio equipment. In other words, a studio packed with top quality equipment might not be optimal for the user.