Sairaanhoitajien kokemuksia sosiaalisesta työhyvinvoinnista ja työtyytyväisyydestä etätyössä
Laakkonen, Maija (2026)
Laakkonen, Maija
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604308768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604308768
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia sosiaalisesta työhyvinvoinnista ja työtyytyväisyydestä etätyössä laadullisen tutkimusmenetelmän avulla. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa etätyökäytänteiden kehittämiseksi siten, että ne vahvistavat sosiaalista hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, sillä aihetta oli taustatiedon perusteella tutkittu vielä melko vähän. Aineisto kerättiin lomakehaastattelulla sairaanhoitajilta, jotka työskentelevät samassa digitaalisessa sote-keskuksessa ja tekevät valintansa mukaan hybridityötä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tuloksissa korostui vastaajien tyytyväisyys sekä työyhteisön sosiaaliseen tilanteeseen että etätyöhön. Etätyössä koettiin vähemmän keskeytyksiä, ja olosuhteiden koettiin olevan henkilökohtaisella tasolla paremmat kuin toimistolla. Vastaajat kokivat työyhteisön ja esihenkilöt tukeviksi. Kommunikoinnin koettiin sujuvan hyvin, joskin Teams-viestintä pirstaloi työaikaa ja koettiin osin liian monikanavaisena. Pieni osa vastaajista koki yksinäisyyttä ja turvattomuutta kommunikoinnissa, ja nämä kokemukset liittyivät sekä toimistolla että etänä tehtävään työhön. Huomion arvoinen seikka onkin siis edelleen parantaa psykologista turvallisuutta niin etänä kuin läsnä.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, sillä aihetta oli taustatiedon perusteella tutkittu vielä melko vähän. Aineisto kerättiin lomakehaastattelulla sairaanhoitajilta, jotka työskentelevät samassa digitaalisessa sote-keskuksessa ja tekevät valintansa mukaan hybridityötä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tuloksissa korostui vastaajien tyytyväisyys sekä työyhteisön sosiaaliseen tilanteeseen että etätyöhön. Etätyössä koettiin vähemmän keskeytyksiä, ja olosuhteiden koettiin olevan henkilökohtaisella tasolla paremmat kuin toimistolla. Vastaajat kokivat työyhteisön ja esihenkilöt tukeviksi. Kommunikoinnin koettiin sujuvan hyvin, joskin Teams-viestintä pirstaloi työaikaa ja koettiin osin liian monikanavaisena. Pieni osa vastaajista koki yksinäisyyttä ja turvattomuutta kommunikoinnissa, ja nämä kokemukset liittyivät sekä toimistolla että etänä tehtävään työhön. Huomion arvoinen seikka onkin siis edelleen parantaa psykologista turvallisuutta niin etänä kuin läsnä.
