Puettavien mittalaitteiden integrointi osaksi terveydenhuoltoa : kartoittava kirjallisuuskatsaus
Cosnician, Emil (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604308737
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604308737
Tiivistelmä
Puettavat teknologiat ovat yleistyneet viime vuosina kuluttajien keskuudessa, ja niiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Laitteilla kerätään merkittävä määrä hyvinvointidataa ihmisten vitaalielintoiminnoista, ja sen hyödyntäminen terveydenhuollossa voi tukea sairauksien hoitoa sekä parantaa hoidon laatua ja kustannustehokkuutta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kartoittavan kirjallisuuskatsauksen avulla puettavan teknologian mahdollisuuksia osana työikäisten terveydenhoitoa. Tavoitteena on tuottaa tietoa puettavilla mittalaitteilla kerätyn terveystiedon hyödyntämisestä työikäisten terveydenhuollossa, mikä lisää potilaiden osallistumista omaan hoitoonsa ja parantaa hoidon laatua. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä puettavia mittalaitteita on käytetty osana työikäisten terveydenhuoltoa, ja millaista dataa niillä on kerätty? Miten kerättyä dataa on hyödynnetty ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut?
Opinnäytetyön aineisto (n=18) kerättiin CINAHL-, PubMed Central ja ScienceDirect -tietokannoista sekä manuaalisilla hauilla. Tutkimusartikkelit analysoitiin kuvailevan ja induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin. Aineiston laadunarvioinnin työkaluna käytettiin Hawker ym. (2002) tarkistuslistaa.
Tulosten perusteella laitteiden käyttö painottuu ranteeseen puettaviin laitteisiin, joilla mitataan pääasiassa sydämen sykettä, aktiivisuutta ja unta. Dataa hyödynnetään potilaan tilan seurannassa ja hoidon suunnittelun tukena. Jatkuva monitorointi voi mahdollistaa muutosten varhaisen tunnistamisen. Kliinisiä hyötyjä on raportoitu muun muassa sairauksien hoidossa, kuntoutuksessa ja lääkityksen seurannassa. Laitteiden hyödyntäminen on lupaavaa, mutta teknologia ei ole vielä vakiintunut kliiniseen käyttöön. Kerätyn datan määrä vaatii uusia keinoja ja resursseja tulkintaan. Puettavia laitteita hyödynnetään tutkimuksissa, mutta niihin liittyvä kriittinen arviointi on vähäistä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kartoittavan kirjallisuuskatsauksen avulla puettavan teknologian mahdollisuuksia osana työikäisten terveydenhoitoa. Tavoitteena on tuottaa tietoa puettavilla mittalaitteilla kerätyn terveystiedon hyödyntämisestä työikäisten terveydenhuollossa, mikä lisää potilaiden osallistumista omaan hoitoonsa ja parantaa hoidon laatua. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä puettavia mittalaitteita on käytetty osana työikäisten terveydenhuoltoa, ja millaista dataa niillä on kerätty? Miten kerättyä dataa on hyödynnetty ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut?
Opinnäytetyön aineisto (n=18) kerättiin CINAHL-, PubMed Central ja ScienceDirect -tietokannoista sekä manuaalisilla hauilla. Tutkimusartikkelit analysoitiin kuvailevan ja induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin. Aineiston laadunarvioinnin työkaluna käytettiin Hawker ym. (2002) tarkistuslistaa.
Tulosten perusteella laitteiden käyttö painottuu ranteeseen puettaviin laitteisiin, joilla mitataan pääasiassa sydämen sykettä, aktiivisuutta ja unta. Dataa hyödynnetään potilaan tilan seurannassa ja hoidon suunnittelun tukena. Jatkuva monitorointi voi mahdollistaa muutosten varhaisen tunnistamisen. Kliinisiä hyötyjä on raportoitu muun muassa sairauksien hoidossa, kuntoutuksessa ja lääkityksen seurannassa. Laitteiden hyödyntäminen on lupaavaa, mutta teknologia ei ole vielä vakiintunut kliiniseen käyttöön. Kerätyn datan määrä vaatii uusia keinoja ja resursseja tulkintaan. Puettavia laitteita hyödynnetään tutkimuksissa, mutta niihin liittyvä kriittinen arviointi on vähäistä.