Konepajan tuotteiden hiilijalanjäljen laskenta
Saarelma, Jani (2026)
Saarelma, Jani
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605049115
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605049115
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Konepaja Mäkelin Oy:lle käytännönläheinen laskentamalli tuotteiden hiilijalanjäljen arviointiin. Työn lähtökohtana oli kasvava tarve huomioida tuotteiden ympäristövaikutukset erityisesti tarjousvaiheessa, jossa päätöksiä tehdään ilman tarkkoja toteumatietoja. Tavoitteena oli muodostaa menetelmä, jonka avulla hiilijalanjälkeä voidaan arvioida riittävällä tarkkuudella jo ennen tuotteen valmistusta.
Työssä tarkasteltiin viittä yrityksen tyypillistä tuotetta ja työvaihetta: teräslasiovia, terälasipalo-ovia, porras- ja kaiderakenteita, pintakäsittelyjä sekä asennusta. Hiilijalanjälkilaskenta toteutettiin GHG Protocolin mukaisesti hyödyntäen saatavilla olevia omi-naispäästökertoimia sekä yritykseltä ja toimittajilta saatuja tietoja. Laskennassa huomioitiin erityisesti materiaalit, pintakäsittelyt, kuljetukset ja asennus, ja tulokset esitettiin tuotekohtaisesti.
Tulosten perusteella havaittiin, että suurin osa tuotteiden hiilijalanjäljestä muodostuu materiaalien ja hankittujen komponenttien kautta. Esimerkiksi teräslasioven hiilijalanjäljeksi saatiin 291,74 kg CO₂e ja terälasipalo-oven 904,4 kg CO₂e. Porras- ja kaiderakenteiden hiilijalanjälki oli 536,2 kg CO₂e. Pintakäsittelyjen ja asennuksen osuus vaihteli tapauskohtaisesti, mutta ne voivat muodostaa merkittävän osan kokonaispäästöistä erityisesti kuljetusten ja työmaan sijainnin perusteella.
Tuloksia verrattiin ulkopuoliseen EPD-aineistoon, mikä osoitti laskentamallin tuottavan suuruusluokaltaan realistisia tuloksia. Työn tuloksena kehitetty laskentamalli soveltuu yrityksen tarpeisiin ja mahdollistaa hiilijalanjäljen ennakkolaskennan tarjousvaiheessa. Malli tukee päätöksentekoa ja tarjoaa pohjan laskennan jatkokehittämiselle sekä tuotteiden ympäristövaikutusten huomioimiselle tulevaisuudessa.
Työssä tarkasteltiin viittä yrityksen tyypillistä tuotetta ja työvaihetta: teräslasiovia, terälasipalo-ovia, porras- ja kaiderakenteita, pintakäsittelyjä sekä asennusta. Hiilijalanjälkilaskenta toteutettiin GHG Protocolin mukaisesti hyödyntäen saatavilla olevia omi-naispäästökertoimia sekä yritykseltä ja toimittajilta saatuja tietoja. Laskennassa huomioitiin erityisesti materiaalit, pintakäsittelyt, kuljetukset ja asennus, ja tulokset esitettiin tuotekohtaisesti.
Tulosten perusteella havaittiin, että suurin osa tuotteiden hiilijalanjäljestä muodostuu materiaalien ja hankittujen komponenttien kautta. Esimerkiksi teräslasioven hiilijalanjäljeksi saatiin 291,74 kg CO₂e ja terälasipalo-oven 904,4 kg CO₂e. Porras- ja kaiderakenteiden hiilijalanjälki oli 536,2 kg CO₂e. Pintakäsittelyjen ja asennuksen osuus vaihteli tapauskohtaisesti, mutta ne voivat muodostaa merkittävän osan kokonaispäästöistä erityisesti kuljetusten ja työmaan sijainnin perusteella.
Tuloksia verrattiin ulkopuoliseen EPD-aineistoon, mikä osoitti laskentamallin tuottavan suuruusluokaltaan realistisia tuloksia. Työn tuloksena kehitetty laskentamalli soveltuu yrityksen tarpeisiin ja mahdollistaa hiilijalanjäljen ennakkolaskennan tarjousvaiheessa. Malli tukee päätöksentekoa ja tarjoaa pohjan laskennan jatkokehittämiselle sekä tuotteiden ympäristövaikutusten huomioimiselle tulevaisuudessa.
