SYNNYTYKSEN JÄLKEISEN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN Kirjallisen oppaan laatiminen vanhemmille
Jokirinta, Saija; Muilu, Hanna (2015)
Jokirinta, Saija
Muilu, Hanna
Vaasan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117250
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117250
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa tutkittuun tietoon perustuva kirjallinen opas synnytyksen jälkeisen masennuksen oireiden tunnistamiseksi. Suomessa arvioidaan 9-16 % naisista sairastuvan synnytyksen jälkeiseen ma-sennukseen. Opinnäytetyön tavoitteina oli tuottaa tutkittuun tietoon perustuva opas terveydenhoitajien suullisen ohjauksen tueksi. Toisena tavoitteena oli tuoda vanhempien tietoisuuteen synnytyksen jälkeisen masennuksen oireet, sekä miten ja mistä voi hakea apua niihin itse. Tavoitteena oli myös kehittää tekijöiden omaa ammattitaitoa tunnistaa synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita.
Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat vanhemmuus sekä synnytyksen jälkeinen masennus ja sen tunnistaminen. Teoreettiseen viitekehykseen haettiin tutkittua tietoa eri tietokannoista. Työelämän edustajana haastateltiin Seinäjoen äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitajaa. Opas perustui tutkittuun tietoon sekä työelämässä tehtyyn haastatteluun, jossa saatiin tietoa nykyisistä ohjauskäytännöistä ja toiveista oppaan sisältöä kohtaan.
Opinnäytetyön tekeminen alkoi aiheen valinnalla. Aiheen valinnan jälkeen laadittiin opinnäytetyön työsuunnitelma. Työsuunnitelma sisälsi SWOT-analyysin, jossa käsiteltiin työn tekemiseen vaikuttavia tekijöitä. Näiden tekijöiden huomiointi jo työn alkuvaiheessa vaikutti työn etenemiseen aikataulussa. Opinnäytetyön työsuunnitelman hyväksynnän jälkeen alkoi teoreettisen viitekehyksen kirjoittaminen. Viitekehyksen ollessa valmis, alkoi opinnäytetyön toiminnallisen osuuden eli oppaan suunnittelu ja tekeminen. Oppaan valmistuessa, kirjoitettiin opinnäytetyön viimeinen osuus eli raportti. Opas esitettiin kohdeorganisaation henkilökunnalle heille järjestetyssä tilaisuudessa. Tulevaisuudessa voisi tehdä työelämän edustajalle kyselyn, onko opas palvellut tarkoituksenmukaisesti, sillä opinnäytetyön valmistumisvaiheessa sitä ei voi vielä arvioida.
Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat vanhemmuus sekä synnytyksen jälkeinen masennus ja sen tunnistaminen. Teoreettiseen viitekehykseen haettiin tutkittua tietoa eri tietokannoista. Työelämän edustajana haastateltiin Seinäjoen äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitajaa. Opas perustui tutkittuun tietoon sekä työelämässä tehtyyn haastatteluun, jossa saatiin tietoa nykyisistä ohjauskäytännöistä ja toiveista oppaan sisältöä kohtaan.
Opinnäytetyön tekeminen alkoi aiheen valinnalla. Aiheen valinnan jälkeen laadittiin opinnäytetyön työsuunnitelma. Työsuunnitelma sisälsi SWOT-analyysin, jossa käsiteltiin työn tekemiseen vaikuttavia tekijöitä. Näiden tekijöiden huomiointi jo työn alkuvaiheessa vaikutti työn etenemiseen aikataulussa. Opinnäytetyön työsuunnitelman hyväksynnän jälkeen alkoi teoreettisen viitekehyksen kirjoittaminen. Viitekehyksen ollessa valmis, alkoi opinnäytetyön toiminnallisen osuuden eli oppaan suunnittelu ja tekeminen. Oppaan valmistuessa, kirjoitettiin opinnäytetyön viimeinen osuus eli raportti. Opas esitettiin kohdeorganisaation henkilökunnalle heille järjestetyssä tilaisuudessa. Tulevaisuudessa voisi tehdä työelämän edustajalle kyselyn, onko opas palvellut tarkoituksenmukaisesti, sillä opinnäytetyön valmistumisvaiheessa sitä ei voi vielä arvioida.