Tapaustutkimus männyn luontaisesta uudistamisesta ja sen kannattavuudesta Ranualla

Abstract

Opinnäytetyössäni selvitettiin männyn luontaisen uudistamisen edellytyksiä tuottaa kehityskelpoinen taimikko Ranualla erään tilan kuivien kankaiden avo-hakkuualoilla. Tutkimustöiden kohteena oli kolme kuviota, joiden pohjalla oli havaittu olevan muuttuvaa taimiainesta, jonka määrä ja senhetkinen tila inven-toitiin. Kohteista on tarkoituksena tehdä seurantatutkimus, jonka myöhemmissä vaiheissa voidaan tarkastella käytetyn uudistamismuodon onnistumista.

Taimiaineksen lisäksi tutkimuksessa huomioitiin yleisesti taimettumista selittävät tekijät: humuskerros, pintakasvillisuus ja kivisyys, joiden yhteyttä taimettumiseen liittyen tutkittiin. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin muodostamalla kuvioille systemaattinen linjoittainen koealaverkosto. Havaintoaineisto kerättiin suoraan puhelimen Excel-ohjelmaan, josta se siirrettiin analysoitavaksi SPSS-ohjelmaan.

Työn toisena tavoitteena oli selvittää luontaisen uudistamisen kannattavuutta vertailemalla sitä äestys-kylvöketjuun. Uudistamisketjujen vertailun avuksi käy-tettiin Luonnonvarakeskuksen kehittämää MOTTI-ohjelmaa, jolla simuloitiin uudistamismuodot. Kannattavuutta vertailtiin laskemalla kunkin uudistamisketjun ja kasvatusmallin nettotuottojen nykyarvo eri laskentakorkokannoilla (0 %, 2 %, 3 %).

Taimiaineksen määrä oli korkea kaikilla kolmella kuviolla, joten edellytykset varttua kehityskelpoiseksi taimikoksi ovat varsin hyvät. Taimiaineksen määrien selittävistä tekijöistä humuskerroksen paksuudella ja pintakasvillisuuden mää-rällä havaittiin olevan epäedullinen vaikutus taimettumiseen. Kivisyydellä ei havaittu olevan selkeää yhteyttä taimettumisen onnistumiseen tässä tapauksessa. Kannattavuuslaskelmat osoittivat, että luontainen uudistaminen minun kasvatusohjelmallani oli kannattavin vaihtoehto kahden prosentin ja kolmen prosentin korkokannoilla.

Avainsanat: männyn luontainen uudistaminen, kuiva kangas, kannattavuus, vaihtuva taimiaines

In this study the prerequisites of natural regeneration of pine to produce a per-fectible group of saplings in clear cuttings in a xeric heath forest in a specific forest holding in Ranua was examined. Three compartments, which contained varying sapling material were included in the study. The amount and condition of saplings was inventoried. The aim is to do a monitoring survey so the suc-cess of the used renewal method can be examined at a later stage of the sur-vey.

In addition to sapling material also general explanatory factors and their impact to establishment were taken into note and included in the research. The layer of humus, ground vegetation and stoniness were studied. The research method was quantitative; material was collected by generating a systematic, straight lined experimental plot network to compartments. Data was collected to the cell phone Excel-program and then transferred to SPSS-program for analysis.

The second aim of the thesis was to examine profitability of natural regeneration by comparing it to the harrowing-sowing chain. To help compare renewal chains MOTTI-software used by Natural Resources Institute Finland was used to simulate renewal methods. Profitability was compared by calculating present value of each renewal chain and growing model’s net profit with different rates (0 %, 2 %, 3 %).

The amount of sapling material was big on all three compartments so the pre-requisites to grow into an evolutionary group of saplings were rather good. Of the explanatory factors of amount of sapling material, thickness of the humus layer and amount of the ground vegetation were found to have a negative effect on the establishment. Stoniness did not have a clear impact to the success of the establishment in this study. The profitability calculations showed that natural regeneration was the most profitable choice in the growing model at two and three per cent rates.

Key words: natural regeneration of pine, xeric heath forest, profitability, varying chapling material