Ensihoitajien kokemuksia hoito-ohjeiden käytettävyydestä ensihoitotilanteessa
Karppinen, Marja; Joensuu, Jemina (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050710085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050710085
Tiivistelmä
Ensihoidossa työntekoa ohjaa valtakunnalliset sekä alueelliset hoito-ohjeet, joilla pyritään yhdenmukaistamaan toimenpiteitä tai tehtäviä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (POHDE) ensihoidon hoito-ohjeet on keskitetty ulkoiseen materiaalipankkiin (IMS), joka vaatii internetyhteyden ja sisäänkirjautumisen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen OYS Ensihoidossa työskentelevien ensihoitajien kokemuksia hoito-ohjeiden saatavuudesta ensihoitotilanteessa. Tehty kysely kohdistui ulkoiseen materiaalipankki IMSiin ja sen käytettävyyteen. Tavoitteena oli tuottaa ensihoitopalvelun kehittämistä tukevaa tietoa, jonka avulla voidaan parantaa hoito-ohjeiden saavutettavuutta ja käytettävyyttä ensihoitotyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin tammikuussa 2026 OYS Ensihoidon ensihoitajilta sähköisellä kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin noin 470 Pohteen alueella operatiivista ensihoitotyötä tekevälle ensihoitajalle. Kyselylomake sisälsi väittämiä, joihin vastaaja sai valita vastausvaihtoehdon viisiportaisesta LIKERT-asteikosta, sekä avoimia kysymyksiä, joilla selvitettiin ensihoitajien kokemuksia ulkoisessa materiaalipankissa sijaitsevien hoito-ohjeiden saatavuudesta ja käytettävyydestä sekä hoito-ohjeiden ajantasaisuudesta.
Kyselyyn vastasi 87 ensihoitajaa. Tuloksista kävi ilmi, että ensihoitajat kokevat ulkoisen materiaalipankin pääsääntöisesti melko epäkäytännölliseksi ja haastavaksi käyttää varsinkin kiireellisissä ensihoitotilanteissa. Erityisesti jonkin tietyn hoito-ohjeen löytäminen koettiin hankalaksi useiden kansioverkostojen ja hakutoiminnon huonon toimivuuden vuoksi. Myös ajoittain huonosti toimivat verkkoyhteydet koettiin hoito-ohjeiden saatavuutta heikentäväksi tekijäksi. Vaikka valtaosa vastaajista koki materiaalipankin käytön hankalana, oli seassa yksittäisiä positiivisiakin käyttökokemuksia. Kehityskohteina korostuivat helppokäyttöisyys, nopea saavutettavuus, käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja tekninen toimintavarmuus.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen OYS Ensihoidossa työskentelevien ensihoitajien kokemuksia hoito-ohjeiden saatavuudesta ensihoitotilanteessa. Tehty kysely kohdistui ulkoiseen materiaalipankki IMSiin ja sen käytettävyyteen. Tavoitteena oli tuottaa ensihoitopalvelun kehittämistä tukevaa tietoa, jonka avulla voidaan parantaa hoito-ohjeiden saavutettavuutta ja käytettävyyttä ensihoitotyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin tammikuussa 2026 OYS Ensihoidon ensihoitajilta sähköisellä kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin noin 470 Pohteen alueella operatiivista ensihoitotyötä tekevälle ensihoitajalle. Kyselylomake sisälsi väittämiä, joihin vastaaja sai valita vastausvaihtoehdon viisiportaisesta LIKERT-asteikosta, sekä avoimia kysymyksiä, joilla selvitettiin ensihoitajien kokemuksia ulkoisessa materiaalipankissa sijaitsevien hoito-ohjeiden saatavuudesta ja käytettävyydestä sekä hoito-ohjeiden ajantasaisuudesta.
Kyselyyn vastasi 87 ensihoitajaa. Tuloksista kävi ilmi, että ensihoitajat kokevat ulkoisen materiaalipankin pääsääntöisesti melko epäkäytännölliseksi ja haastavaksi käyttää varsinkin kiireellisissä ensihoitotilanteissa. Erityisesti jonkin tietyn hoito-ohjeen löytäminen koettiin hankalaksi useiden kansioverkostojen ja hakutoiminnon huonon toimivuuden vuoksi. Myös ajoittain huonosti toimivat verkkoyhteydet koettiin hoito-ohjeiden saatavuutta heikentäväksi tekijäksi. Vaikka valtaosa vastaajista koki materiaalipankin käytön hankalana, oli seassa yksittäisiä positiivisiakin käyttökokemuksia. Kehityskohteina korostuivat helppokäyttöisyys, nopea saavutettavuus, käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja tekninen toimintavarmuus.