The Role of Figma and Material 3 in Mobile Application Development: benefits, reusability and design-to-code integration
Krylova, Yana (2026)
Krylova, Yana
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050710127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050710127
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Figman ja Material Design 3:n roolia mobiilisovelluskehityksessä. Työssä keskitytään erityisesti komponenttien uudelleenkäytettävyyteen, suunnittelujärjestelmän rakenteeseen sekä design-to-code-prosessiin.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksen ja käytännön osuuden avulla. Käytännön osuudessa kehitettiin Figmassa mobiilisovellusprototyyppi nimeltä Korjausloki hyödyntäen Material 3 -komponentteja ja design tokeneja. Valittuja näkymiä toteutettiin React Nativella, jotta voitiin arvioida, miten suunnittelu siirtyy koodiin.
Tulokset osoittivat, että uudelleenkäytettävien komponenttien ja tokenien käyttö parantaa kehityksen tehokkuutta ja käyttöliittymän yhtenäisyyttä. Samalla havaittiin, että siirtyminen suunnittelusta koodiin ei ole täysin automatisoitu, vaan toteutus tapahtuu manuaalisesti.
Työn perusteella voidaan todeta, että komponenttipohjainen suunnittelu ja design tokenien käyttö tukevat mobiilisovellusten kehittämistä ja ylläpitoa. Jatkossa aihetta voidaan tutkia kvantitatiivisesti esimerkiksi kehitysajan ja virheiden määrän näkökulmasta.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksen ja käytännön osuuden avulla. Käytännön osuudessa kehitettiin Figmassa mobiilisovellusprototyyppi nimeltä Korjausloki hyödyntäen Material 3 -komponentteja ja design tokeneja. Valittuja näkymiä toteutettiin React Nativella, jotta voitiin arvioida, miten suunnittelu siirtyy koodiin.
Tulokset osoittivat, että uudelleenkäytettävien komponenttien ja tokenien käyttö parantaa kehityksen tehokkuutta ja käyttöliittymän yhtenäisyyttä. Samalla havaittiin, että siirtyminen suunnittelusta koodiin ei ole täysin automatisoitu, vaan toteutus tapahtuu manuaalisesti.
Työn perusteella voidaan todeta, että komponenttipohjainen suunnittelu ja design tokenien käyttö tukevat mobiilisovellusten kehittämistä ja ylläpitoa. Jatkossa aihetta voidaan tutkia kvantitatiivisesti esimerkiksi kehitysajan ja virheiden määrän näkökulmasta.
