Fantom-tutkimus kuvausjännitteen vaikutuksesta kuvanlaatuun lannerangan tutkimuksessa taulukuvailmaisimella
Mämmi, Jussi (2015)
Mämmi, Jussi
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127779
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127779
Tiivistelmä
Putkijännite on yksi röntgenkuvantamisessa käytettävä parametri, joka vaikuttaa röntgenkuvan kontrastiin ja kuvanmuodostukseen. Röntgenhoitajien on työssään ymmärrettävä säteilyparametrien vaikutukset kuvanlaatuun ja päivitettävä tietämystään ja osaamistaan kuvantamisen alalla.
Tutkimuksen tarkoitus oli kuvailla ja vertailla kontrastin muutoksia kuvanlaadussa lannerangan röntgenkuvassa eri alueilla, kun putkijännitettä muutettiin. Harmaasävykeskihajontoja ja efektiivisiä annoksia verrattiin radiologien kuvanlaadun tarkastelujen tuloksiin. Tutkimuksen tavoitteena on löytää optimaalisin kuvausjännite lannerangan natiivitutkimukselle.
Tutkimuksen aineisto muodostui fantomista otetuista lannerangan natiivikuvista. Kuvien analysoimisessa ja tarkastelemisessa käytettiin radiologien vastauskaavakkeita, ImageJ-ohjelmalla laskettuja kuvien harmaasävykeskihajontia ja PCXMC-ohjelmalla laskettuja efektiivisiä annoksia. Tutkimus on määrällinen ja laadullinen, käyttäen triangulaatiomenetelmää. Määrällisen tutkimuksen tulkintaan käytettiin ImageJ-ohjelmaa ja efektiivisen annoksen laskentaohjelmaa PCXMC:tä. Laadullisen tutkimuksen toteuttivat kolme radiologia arvioiden lannerankakuvien kuvanlaatua. Radiologien havaintoja verrattiin ImageJ-ohjelmalla saatuihin harmaasävyjen keskihajontaan. Myös efektiivisiä annoksia vertailtiin toisiinsa.
Tutkimuksessa huomattiin että harmaasävyjen keskihajonnat tukivat radiologien havaintoja, vaikka stdDev-arvojen ero oli vain 1,6 prosentista 8,5 prosenttiin. Kun kuvan kohdetta rajattiin, huomattiin harmaasävykeskihajonnan paranevan verrattuna kokonaan rajattuun lannerangan natiivikuvaan. Matalilla putkijännitteen muutoksilla ei huomattu olevan eroja kuvanlaadussa. Tutkimuksessa kuvanlaatu ja kontrastiskaala oli parempi alemmilla putkijännitteillä. Putkijännitteen valinnan lannerangan kuvaamisessa tulee olla indikaatiolähtöistä.
Jatkotutkimuksena verrattaisiin kuvanlaadun muutoksia, kun muutetaan lisäsuodatusta ja valotusautomaatin herkkyyttä. ImageJ voi olla erinomainen opetustyökalu röntgenopiskelijoille kuvanlaadun tutkimisessa. Tutkimuksen tuloksilla on potentiaalia saada tulevaisuudessa pienennettyä potilasannosta lannerangan natiivitutkimuksissa. Tutkimuksesta hyötyvät röntgenhoitajaopiskelijat, röntgenhoitajat, radiologit ja erityisesti röntgentut-kimuksissa käyvät potilaat.
Tutkimuksen tarkoitus oli kuvailla ja vertailla kontrastin muutoksia kuvanlaadussa lannerangan röntgenkuvassa eri alueilla, kun putkijännitettä muutettiin. Harmaasävykeskihajontoja ja efektiivisiä annoksia verrattiin radiologien kuvanlaadun tarkastelujen tuloksiin. Tutkimuksen tavoitteena on löytää optimaalisin kuvausjännite lannerangan natiivitutkimukselle.
Tutkimuksen aineisto muodostui fantomista otetuista lannerangan natiivikuvista. Kuvien analysoimisessa ja tarkastelemisessa käytettiin radiologien vastauskaavakkeita, ImageJ-ohjelmalla laskettuja kuvien harmaasävykeskihajontia ja PCXMC-ohjelmalla laskettuja efektiivisiä annoksia. Tutkimus on määrällinen ja laadullinen, käyttäen triangulaatiomenetelmää. Määrällisen tutkimuksen tulkintaan käytettiin ImageJ-ohjelmaa ja efektiivisen annoksen laskentaohjelmaa PCXMC:tä. Laadullisen tutkimuksen toteuttivat kolme radiologia arvioiden lannerankakuvien kuvanlaatua. Radiologien havaintoja verrattiin ImageJ-ohjelmalla saatuihin harmaasävyjen keskihajontaan. Myös efektiivisiä annoksia vertailtiin toisiinsa.
Tutkimuksessa huomattiin että harmaasävyjen keskihajonnat tukivat radiologien havaintoja, vaikka stdDev-arvojen ero oli vain 1,6 prosentista 8,5 prosenttiin. Kun kuvan kohdetta rajattiin, huomattiin harmaasävykeskihajonnan paranevan verrattuna kokonaan rajattuun lannerangan natiivikuvaan. Matalilla putkijännitteen muutoksilla ei huomattu olevan eroja kuvanlaadussa. Tutkimuksessa kuvanlaatu ja kontrastiskaala oli parempi alemmilla putkijännitteillä. Putkijännitteen valinnan lannerangan kuvaamisessa tulee olla indikaatiolähtöistä.
Jatkotutkimuksena verrattaisiin kuvanlaadun muutoksia, kun muutetaan lisäsuodatusta ja valotusautomaatin herkkyyttä. ImageJ voi olla erinomainen opetustyökalu röntgenopiskelijoille kuvanlaadun tutkimisessa. Tutkimuksen tuloksilla on potentiaalia saada tulevaisuudessa pienennettyä potilasannosta lannerangan natiivitutkimuksissa. Tutkimuksesta hyötyvät röntgenhoitajaopiskelijat, röntgenhoitajat, radiologit ja erityisesti röntgentut-kimuksissa käyvät potilaat.