Kohti merkityksellistä toimintaa : kotikuntoutuksen asiakkaiden toiminnallinen osallistuminen arjen toimintaverkostossaan

Abstract

Väestön ikärakenteen muuttuessa tarvitaan uusien palvelumuotojen kehittämistä ja resurssien kohdentamista ennaltaehkäisevään ja tavoitteelliseen kotikuntoutukseen. Taustalla on ajatus siitä, että kotona tapahtuva kuntoutus vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja ehkäisee hakeutumista sairaalahoitoon. Helsingin kaupunki on lähtenyt kehittämään kotihoitoon moniammatillista kotikuntoutusmallia ”Kotikuntoutusmallista kotihoitoon”-kehittämishankkeessa, joka kestää syyskuusta 2013 kesäkuuhun 2015. Hanke toteutetaan etelän palvelualueen ja Kuntoutuksen osaamiskeskuksen yhteistyönä. Opinnäytetyömme on osa ”Kotikuntoutusmallin kriittiset tekijät” -kokonaisuutta, joka muodostuu kolmesta opinnäytetyöstä kehittämishankkeelle. Opinnäytetyömme noudattaa tapaustutkimuksen periaatteita, joiden tehtävänä on avata ja kuvata kotikuntoutuksen asiakkaiden toiminnallista osallistumista ja kotikuntoutuksen siihen tuomia muutoksia kolmen asiakasesimerkin kautta ja siten tuoda lisätietoa kotikuntoutuksen jatkokehittämiseen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduin haastatteluin kolmelta kotikuntoutusprosessin läpikäyneeltä asiakkaalta, heidän kotikuntoutuksessa mukana olleilta lähihoitajilta ja kahdelta mukana olleelta toimintaterapeutilta. Aineisto analysoitiin teoriaohjautuvan sisällönanalyysin keinoin. Teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen ympäristö kanadalaisen toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallissa (Canadian Model of Occupational Performance and Engagement, CMOP-E) sekä inhimillisen toiminnan mallissa (Model of Human Occupation, MOHO). Opinnäytetyömme tuloksen muodostavat kolme asiakasesimerkkiä ja huomiot kotikuntoutuksen tuomista muutoksista asiakkaiden toimintakyvyssä. Opinnäytetyömme tuo esiin asiakkaan kokemuksen kotikuntoutuksesta opinnäytetöiden kokonaisuudessa, jossa Kotilainen ja Vuori ovat selvittäneet kotikuntoutuksessa käytettyjen arviointimenetelmien tarkoituksenmukaisuutta kotikuntoutusprosessiin ja Mäkelä on tutkinut kotikuntoutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä moniammatillisen yhteiskehittelyn keinoin. Aineistosta nousseiden tulosten ja aiheeseen liittyviin tutkimuksiin ja mediakeskusteluun tutustuttuamme, ehdotamme että kotona kuntoutuvien ihmisten sosiaaliset verkostot ja sosiaalisen ympäristön vaikutus hyvinvointiin huomioidaan kotikuntoutuksen kaltaisissa interventioissa systemaattisesti.

As the population of Finland is aging there is a growing need for development of new forms of preventive and goal-directed home reablement. Home based rehabilitation has been seen strengthening the performance of the client and preventing rehospitalization. The Department of Social Services and Health Care of City of Helsinki is developing a multi-professional reablement model for home care as a project with Rehabilitation Competence Center. This study is part of a triad of three theses called “Critical factors of Reablement-model” in collaboration with the project. The purpose of this case study is to bring new information by three client cases that open and describe the occupational participation and changes in it due to the reablement-process. The data was collected by semi-structured interviews with three clients after the reablement process, as well as with their home care nurses and occupational therapists taking part in the process. Social environment in the Canadian Model of of Occupational Performance and Engagement and Model of Human Occupation form the theoretical frame of reference. The result of the thesis is formed by the three client cases and the points made out of the changes in the performance of clients. The result claims its meaning by bringing up the lived client experience in the reablement process as referred to the two other theses: Kotilainen and Vuori examining the appropriateness of used assessment tools in the reablement process and Mäkelä finding out the critical factors in the multi-professional collaborative developing workshops. As conclusion, referring to the recent studies and news articles, the question cannot be avoided: should the social networks and the influence of social environment on home care clients well-being be considered more systematically within the interventions as reablement.