"Ottaa päähän, menee pata jumiin" : työrauhaongelmien tarkastelua ammattiopistossa nuorten näkökulmasta
Poikela, Anne; Taipale, Riikka (2015)
Poikela, Anne
Taipale, Riikka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127669
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään pääkaupunkiseudulla toimivan ammattiopiston kanssa. Yhteistyöoppilaitoksen kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta aiheeksi valikoitui työrauha, sillä se on ajankohtainen teema niin yhteistyöoppilaitoksessa kuin koulumaailmassa valtakunnallisestikin. Opinnäytetyössä tarkastellaan myös sosiaalityötä koulussa ja sosionomin mahdollista sijoittumista osaksi opiskelijahuoltoa.
Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin yhdelle ennalta valitulle ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaryhmälle loka-marraskuussa 2014. Osallistujat olivat iältään noin 16–18 -vuotiaita. Toimintakertoja oli viisi, joista viimeiseen osallistui myös opiskelijahuollon jäseniä. Toimintakerrat pidettiin oppituntien aikana ammattiopistossa. Toiminnan aikana opiskelijaryhmä teki muun muassa viidelle rinnakkaisryhmälleen työrauhaan liittyviä kyselyitä. Tavoitteena oli kerätä yhteistyöoppilaitokselle tietoa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden käsityksistä ammattiopiston työrauhasta ja siihen liittyvistä ongelmista. Pyrkimyksenä oli lisäksi luoda toimintamalli, jonka avulla voidaan kerätä tietoa työrauhailmiöistä nuorten näkökulmasta. Tarkoituksena oli myös muodostaa dialogia uuden opiskelijaryhmän ja opiskelijahuollon edustajien välille, jotta opiskelijat tuntisivat, että ovat tulleet kuulluksi aiheeseen liittyen.
Toimintakertoihin osallistuneen ryhmän nuoret määrittivät työrauhaongelmiksi muun muassa melun, huutamisen, kiroilun, puhelimen luvattoman käytön, myöhästymiset sekä kommentoinnin negatiiviseen sävyyn. Kyselyiden vastausten perusteella työrauhaongelmien esiintyminen viidessä ensimmäisen vuosikurssin ryhmässä oli melko samankaltaista ja niissä painottuivat jo edellä mainitut ilmiöt. Positiivinen huomio oli, että niissä luokissa, joissa syrjinnästä kysyttiin, vastausten perusteella sen esiintyminen oli hyvin vähäistä.
Työrauhaongelma ilmiönä on monimuotoinen. Opiskelijat kokevat työrauhaongelmien haittaavat vaikutukset yksilöllisesti ja osa opiskelijoista haluaakin konkreettista muutosta tilanteeseen. Häiritsevän käytöksen taustalla voi opiskelijoiden mukaan olla paljon erilaisia syitä, kuten turhautuminen tai väsymys.
Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin yhdelle ennalta valitulle ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaryhmälle loka-marraskuussa 2014. Osallistujat olivat iältään noin 16–18 -vuotiaita. Toimintakertoja oli viisi, joista viimeiseen osallistui myös opiskelijahuollon jäseniä. Toimintakerrat pidettiin oppituntien aikana ammattiopistossa. Toiminnan aikana opiskelijaryhmä teki muun muassa viidelle rinnakkaisryhmälleen työrauhaan liittyviä kyselyitä. Tavoitteena oli kerätä yhteistyöoppilaitokselle tietoa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden käsityksistä ammattiopiston työrauhasta ja siihen liittyvistä ongelmista. Pyrkimyksenä oli lisäksi luoda toimintamalli, jonka avulla voidaan kerätä tietoa työrauhailmiöistä nuorten näkökulmasta. Tarkoituksena oli myös muodostaa dialogia uuden opiskelijaryhmän ja opiskelijahuollon edustajien välille, jotta opiskelijat tuntisivat, että ovat tulleet kuulluksi aiheeseen liittyen.
Toimintakertoihin osallistuneen ryhmän nuoret määrittivät työrauhaongelmiksi muun muassa melun, huutamisen, kiroilun, puhelimen luvattoman käytön, myöhästymiset sekä kommentoinnin negatiiviseen sävyyn. Kyselyiden vastausten perusteella työrauhaongelmien esiintyminen viidessä ensimmäisen vuosikurssin ryhmässä oli melko samankaltaista ja niissä painottuivat jo edellä mainitut ilmiöt. Positiivinen huomio oli, että niissä luokissa, joissa syrjinnästä kysyttiin, vastausten perusteella sen esiintyminen oli hyvin vähäistä.
Työrauhaongelma ilmiönä on monimuotoinen. Opiskelijat kokevat työrauhaongelmien haittaavat vaikutukset yksilöllisesti ja osa opiskelijoista haluaakin konkreettista muutosta tilanteeseen. Häiritsevän käytöksen taustalla voi opiskelijoiden mukaan olla paljon erilaisia syitä, kuten turhautuminen tai väsymys.