Sairaanhoitajien suhtautuminen epävakaan persoonallisuushäiriön omaaviin potilaisiin mielenterveystyössä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Epävakaa persoonallisuus on mielenterveyden häiriö, jota ympäröi vahva stigma, myös sairaanhoitajien keskuudessa. Häiriölle tyypillisiä piirteitä ovat tunnesäätelyn haasteet ja niistä aiheutuvat vaikeudet ihmissuhteissa. Mielenterveystyössä suhtautuminen näihin potilaisiin voi olla tunteita herättävää. Opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen keinoin selvittää mielenterveystyössä toimivien sairaanhoitajien suhtautumista potilaisiin, joilla on epävakaa persoonallisuus sekä syventyä suhtautumisen syihin. Lisäksi tuodaan esille mahdollisia keinoja, joilla asenteita voidaan muuttaa.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tietokantoina hyödynnettiin Cinahl, ProQuest sekä PubMed sivustoja. Tutkimusaineisto koottiin 10 kansainvälisestä artikkelista. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaan.

Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan sairaanhoitajien suhtautuminen epävakaisiin persoonallisuushäiriöpotilaisiin on mielenterveystyössä monin osin kielteistä. Aineistosta korostuu kolme teemaa asenteiden taustalla vaikuttavista syistä: Hoitajan henkilökohtaiset tekijät, institutionaaliset ja sairaalakulttuuriin liittyvät tekijät sekä potilaan diagnoosista ja käyttäytymisestä johtuvat tekijät. Hoitajien lisäkoulutus taas nähtiin tärkeimpänä suhtautumista muuttavana voimana.

Tämän kirjallisuuskatsauksen keskeisenä johtopäätöksenä voidaan pitää epävakaan persoonallisuushäiriödiagnoosin herättävän sairaanhoitajissa leimaavaa suhtautumista. Kysymyksiä herättävää on, miten mielenterveystyössä stigma vaikuttaa hoitajien tarjoamaan hoitoon. Kotimaisen hoitotyön kehittämisen näkökulmasta olisi merkittävää, että ilmiötä tutkittaisiin myös suomalaisessa kontekstissa. Asenteet kun eivät ole pysyviä ja niiden tunnistamisella voi olla myönteisiä vaikutuksia sekä hoitajien että potilaiden hyvinvointiin.