Maahanmuuttajanaisten kokemuksia kotoutumisesta ja näkökulmia Vaasassa tehtävään kotouttamistyöhön

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa maahanmuuttajanaisten kokemuksia kotoutumisesta ja näkökulmia Vaasassa tehtävään kotouttamistyöhön. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia haasteita maahanmuuttajanainen kohtaa kotoutuessaan Suomeen. Tämän lisäksi haluttiin kerätä asiakaspalautetta monikulttuuriseen kohtaamispaikka Helmeen. Tutkimuksen kautta nostettiin esille vaasalaisten maahanmuuttajanaisten asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu maahanmuuttoon liittyvien keskeisten käsitteiden esittelystä, maahanmuuttotyötä ja kotouttamistyötä ohjaavista linjauksista Suomessa sekä kotoutumisprosessin kuvaamisesta ja kotoutumiseen liittyvien haasteiden esittelystä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin ryhmähaastattelulla Helmessä. Haastatteluun osallistui kuusi maahanmuuttajanaista jotka olivat olleet Suomessa 1-12 vuotta. Haastattelusta saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, josta nousivat tutkimustulosten kahdeksan pääluokkaa kotoutumiseen liittyen. Tutkimustulokset osoittavat, että kotouttamistoimet eivät pääse tavoitteisiinsa maahanmuuttajaäitien kohdalla. Kotoutumiskoulutuksen yhdistäminen maahanmuuttajakotiäidin arkeen on haasteellista ja maahanmuuttajanaiset kaipaavat lisätukea kotoutumiseensa ja suomen kielen oppimiseen. Suomen kielen riittävä osaaminen on edellytys onnistuneeseen kotoutumiseen. Maahanmuuttajanaiset ovat pääasiassa tyytyväisiä Vaasassa oleviin palveluihin, mutta yhteistyötä kaivataan palveluiden välille enemmän. Maahanmuuttajanaiset kokevat saavansa Helmestä arvokasta tukea arjessa selviämiseen, kotoutumiseen sekä suomen kielen oppimiseen.

The purpose of this research was to investigate immigrant women’s experiences of social integration and perspectives towards integration services provided in Vaasa. The aim was to find out, what kind of challenges immigrant women face during their integration process into Finland. A further aim was to collect client feedback of the services provided by the multicultural centre Helmi. The study aims to highlight the position of immigrant women in Finnish society.

The theoretical frame of this research includes the key concepts in immigration, the guidelines of work with immigrants and social integration in Finland, describing the process of social integration and looking at the challenges related to social integration. In addition the theoretical frame includes the description of the integration process and challenges that may emerge during integration. This research is qualitative and the research material was collected via group interview in Helmi. Six immigrant women participated in the group interview. The participants’ stay in Finland ranges from 1 year to 12 years. The research material was processed using material-based analysis. Eight main categories related to social integration were found through the analysis.

The research results show that the current integration services do not reach their goal among immigrant stay-at-home moms. Combining education and social integration to the daily lives of immigrant stay-at-home moms is very difficult. They need extra support to their social integration process and with learning Finnish. In order to accomplish a successful social integration, one must learn sufficient Finnish. Immigrant women are mainly satisfied with the different services that are provided in Vaasa, but the services need to have more co-operation amongst them. In Helmi, immigrant women feel that they can have valuable peer-support to their daily lives and integration besides learning the Finnish language.