Luova muoto : kuvataide vaatetussuunnittelun metodina
Väisänen, Laura (2015)
Väisänen, Laura
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127570
Tiivistelmä
Taidetta ja muotia ei aina yhdistetä toisiinsa. Muodin ajatellaan olevan teollisempaa ja laskelmoivampaa kuin taide, sillä sen pohja on teollisuustaiteen piirissä. Vaatesuunnittelija on kuitenkin myös muotoilija tai muotitaiteilija, sillä käsite design pyrkii esteettiseen elämykseen.
Muotoilemalla vaatteen suunnittelija viestii omia ideologioitaan ja kauneuskäsityksiään. Muotiin liittyy myös kuvataiteen tavoin luovia prosesseja, intuitiota sekä luovaa ongelmanratkaisua. (Nuutinen, 2004, 92–93.) Opinnäytetyöni esittelee lukijalle kuvataiteen vaatesuunnittelun metodina. Olen kokenut kuvataiteellisen lähtökohdan hillitsevän putkikatseisuutta ja liiallista lopputuloksen ennakoimista suunnitteluprosessissa. Työn lopputulos on alussa vielä täysin avoin, sillä kuvataiteellinen teos toimii ikään kuin pelilautana, josta lähdetään siirtämään nappuloita eri strategisiin kohteisiin. Koen kuvataiteen toimivan hyvänä impulssina inspiroitumiselle ja ideoimiselle. Havainnollistan metodini tutkimuksella kuvataiteilija Emma Ainalan maalaukseen Final Fantasy, jonka raporttina toimii kirjallinen opinnäytetyö sekä luonnoskirja. Visuaalisessa tutkimuksessa käytetään hyödyksi kuva-analyysin keinoja sekä oman metodini pohjalle laadittua prosessikaaviota. Toivonkin että metodistani on hyötyä myös muille luovalla alalla toimijoille sekä esimerkiksi opetuksen osana.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen, sillä sen tavoitteena on ilmiön tulkinta, ymmärtäminen ja merkityksen anto. Käytän hermeneuttista tutkimusotetta, joka tutkii merkityksiä, kulttuuria ja tulkinnallisuutta. Se pyrkii selvittämään, mitä on aiheen tai ilmiön pinnan alla tulkittavissa. Työssä tutustutaan myös visuaaliseen lukutaitoon, joka toimii metodini teoreettisena pohjana. Vaikka taidepsykologiaa ei heti yhdistä vaatesuunnittelijan työhön, on se mielestäni kuitenkin tärkeä osa luovuutta. Työssäni ne avaavat lukijalle taiteen kokemuksellista arvoa ja virittävät mieltä emotionaaliseen ajatteluun. Ne vastaavat kysymyksiin, miksi taide koetaan vaikuttavana asiana ja kuinka taiteen voi psykologisen keinoin valjastaa vaatesuunnittelijan inspiraation lähteeksi. Mielestäni hyvässä mallistossa on osa suunnittelijasta itsestään.
Työ on ensisijaisesti henkilökohtainen ja perustuu omiin kokemuksiini. Jatkaisinkin tätä työtä vertailemalla toisten suunnittelijoiden prosesseja omaani. Työn luonteeseen sopisi myös yhteistyöprojekti jonkun taiteilijan kanssa. Mielenkiintoista olisi antaa metodini toisen suunnittelijan kokeiltavaksi ja seurata, mitä hän saa siitä itselleen. Tällä hetkellä metodi on nimittäin todistettavasti toimiva vain omalla kohdallani ja se kaipaisi yleisempää tasoa tukemaan sen toimivuutta.
Muotoilemalla vaatteen suunnittelija viestii omia ideologioitaan ja kauneuskäsityksiään. Muotiin liittyy myös kuvataiteen tavoin luovia prosesseja, intuitiota sekä luovaa ongelmanratkaisua. (Nuutinen, 2004, 92–93.) Opinnäytetyöni esittelee lukijalle kuvataiteen vaatesuunnittelun metodina. Olen kokenut kuvataiteellisen lähtökohdan hillitsevän putkikatseisuutta ja liiallista lopputuloksen ennakoimista suunnitteluprosessissa. Työn lopputulos on alussa vielä täysin avoin, sillä kuvataiteellinen teos toimii ikään kuin pelilautana, josta lähdetään siirtämään nappuloita eri strategisiin kohteisiin. Koen kuvataiteen toimivan hyvänä impulssina inspiroitumiselle ja ideoimiselle. Havainnollistan metodini tutkimuksella kuvataiteilija Emma Ainalan maalaukseen Final Fantasy, jonka raporttina toimii kirjallinen opinnäytetyö sekä luonnoskirja. Visuaalisessa tutkimuksessa käytetään hyödyksi kuva-analyysin keinoja sekä oman metodini pohjalle laadittua prosessikaaviota. Toivonkin että metodistani on hyötyä myös muille luovalla alalla toimijoille sekä esimerkiksi opetuksen osana.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen, sillä sen tavoitteena on ilmiön tulkinta, ymmärtäminen ja merkityksen anto. Käytän hermeneuttista tutkimusotetta, joka tutkii merkityksiä, kulttuuria ja tulkinnallisuutta. Se pyrkii selvittämään, mitä on aiheen tai ilmiön pinnan alla tulkittavissa. Työssä tutustutaan myös visuaaliseen lukutaitoon, joka toimii metodini teoreettisena pohjana. Vaikka taidepsykologiaa ei heti yhdistä vaatesuunnittelijan työhön, on se mielestäni kuitenkin tärkeä osa luovuutta. Työssäni ne avaavat lukijalle taiteen kokemuksellista arvoa ja virittävät mieltä emotionaaliseen ajatteluun. Ne vastaavat kysymyksiin, miksi taide koetaan vaikuttavana asiana ja kuinka taiteen voi psykologisen keinoin valjastaa vaatesuunnittelijan inspiraation lähteeksi. Mielestäni hyvässä mallistossa on osa suunnittelijasta itsestään.
Työ on ensisijaisesti henkilökohtainen ja perustuu omiin kokemuksiini. Jatkaisinkin tätä työtä vertailemalla toisten suunnittelijoiden prosesseja omaani. Työn luonteeseen sopisi myös yhteistyöprojekti jonkun taiteilijan kanssa. Mielenkiintoista olisi antaa metodini toisen suunnittelijan kokeiltavaksi ja seurata, mitä hän saa siitä itselleen. Tällä hetkellä metodi on nimittäin todistettavasti toimiva vain omalla kohdallani ja se kaipaisi yleisempää tasoa tukemaan sen toimivuutta.