Kuormitusvastusten soveltaminen ja sijoittelun tarkastelu tuotetestausympäristössä
Saarinen, Ville (2026)
Saarinen, Ville
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051211549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051211549
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Danfoss Editron Oy:n toimeksiannosta tukemaan yhtiön uuden Lappeenrannan tehtaan tuotekehityksen laboratorion suunnittelua. Työn tavoitteena oli kartoittaa testauslaboratorion nykytilanne kuormitusvastusten määristä, tyypeistä, sijoittelusta sekä selvittää niiden tuottaman hukkalämmön määrää ja hyödyntämismahdollisuuksia. Tarkoituksena oli tuottaa suunnittelun tueksi tietoa, jonka avulla kuormitusvastukset voitaisiin sijoittaa uudelle testausalueelle siten että, niiden käyttö olisi tehokasta ja turvallista käyttäjille, energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä unohtamatta.
Työssä selvitettiin kuormitusvastusten käyttöastetta ja tehontarvetta analysoimalla olemassa olevaa dataa ja tulevaisuuden testiaikatauluja. Menetelminä käytettiin laskentaa, henkilöhaastatteluja ja standardeihin perehtymistä turvallisuus- ja sijoitteluvaatimusten määrittämiseksi. Lisäksi arvioitiin vaihtoehtoisten hukkalämmön talteenottojärjestelmien taloudellista kannattavuutta.
Analyysin tuloksena todettiin, että kuormitusvastusten todellinen käyttöaste ja tuotettu hukkalämmön määrä olivat aiemmin arvioitua vähäisempiä. Vaikka hetkellisesti tuotetun lämpöenergian määrä saattoi olla suurusluokaltaan sellaista, että se vaikuttaa sisäilmastoon lämpötilaa nostavasti on työssä esitetyn testausskenaarion toteutuminen verrattain epätodennäköistä. Tehtaan rakenteelliset ratkaisut osoittivat olevan itsessään riittävät puskuroimaan lämpöä riittävän tehokkaasti. Edellä mainitun vuoksi erillisen hukkalämmön talteenottojärjestelmän investointi ei osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi. Johtopäätöksenä esitettiin vastusten sijoittamista sisätiloihin, jolloin niiden tuottama lämpö voidaan hyödyntää osana kiinteistön lämmitystä ja ilmanvaihtoa. Työn tuloksia voidaan hyödyntää tulevien testausympäristöjen suunnittelussa.
Työssä selvitettiin kuormitusvastusten käyttöastetta ja tehontarvetta analysoimalla olemassa olevaa dataa ja tulevaisuuden testiaikatauluja. Menetelminä käytettiin laskentaa, henkilöhaastatteluja ja standardeihin perehtymistä turvallisuus- ja sijoitteluvaatimusten määrittämiseksi. Lisäksi arvioitiin vaihtoehtoisten hukkalämmön talteenottojärjestelmien taloudellista kannattavuutta.
Analyysin tuloksena todettiin, että kuormitusvastusten todellinen käyttöaste ja tuotettu hukkalämmön määrä olivat aiemmin arvioitua vähäisempiä. Vaikka hetkellisesti tuotetun lämpöenergian määrä saattoi olla suurusluokaltaan sellaista, että se vaikuttaa sisäilmastoon lämpötilaa nostavasti on työssä esitetyn testausskenaarion toteutuminen verrattain epätodennäköistä. Tehtaan rakenteelliset ratkaisut osoittivat olevan itsessään riittävät puskuroimaan lämpöä riittävän tehokkaasti. Edellä mainitun vuoksi erillisen hukkalämmön talteenottojärjestelmän investointi ei osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi. Johtopäätöksenä esitettiin vastusten sijoittamista sisätiloihin, jolloin niiden tuottama lämpö voidaan hyödyntää osana kiinteistön lämmitystä ja ilmanvaihtoa. Työn tuloksia voidaan hyödyntää tulevien testausympäristöjen suunnittelussa.
