Jääkiekkoerotuomarin työn stressi: naiserotuomarien näkökulma
Kankkunen, Anni (2026)
Kankkunen, Anni
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051211369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051211369
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista stressiä suomalaiset naiserotuomarit kokivat erotuomaritoiminnassaan sekä millaiset tekijät vaikuttivat stressin käsittelyyn ja otteluista palautumiseen. Jää-kiekkoerotuomarointi on keskeinen osa suomalaista jääkiekkoa, mutta erotuomarien psyykkistä kuormitusta, stressiä ja palautumista on tutkittu vain vähän. Erityisesti naiserotuomareihin kohdistuva tutkimus on ollut vähäistä, vaikka naisten määrä erotuomaritoiminnassa on viime vuosina kasvanut.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin laadullisella kyselyllä, joka sisälsi avoimia kysymyksiä. Aineisto kerättiin jääkiekossa toimivilta naiserotuomareilta. Teemakyselyn aihe-alueet liittyivät otteluihin valmistautumiseen, stressin kokemiseen ennen ottelua ja ottelun aikana, stressin hallintakeinoihin sekä ottelun jälkeiseen palautumiseen ja jaksamiseen. Aineisto analysoitiin teemoittelevan sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että naiserotuomarien kokema stressi rakentuu useista eri tekijöistä ja se ilmenee eri tavoin erotuomaritoiminnan eri vaiheissa. Tuloksissa korostuivat erityisesti otteluiden vaativuuteen liittyvät tilanteet, virheiden pelko, kokemus jatkuvasta arvioinnin kohteena olemisesta sekä vuorovaikutus pelaajien, valmentajien ja yleisön kanssa. Naiserotuomarina toimimiseen liittyy lisäksi sukupuolittuneita paineita, kuten tarve todistella osaamista miesvaltaisessa toimintaympäristössä. Toisaalta kokemuksen karttuessa stressin hallintakeinot kehittyivät, ja vertaistuki nousi merkittäväksi voimavaraksi.
Opinnäytetyön tulokset tukevat aiempaa tutkimustietoa erotuomaritoiminnan psyykkisestä kuormittavuudesta ja tuovat esiin tarvetta kehittää erityisesti henkiseen tukeen ja palautumiseen liittyviä tukirakenteita. Tutkimus tarjoaa kokemuksellista tietoa, jota voidaan hyödyntää naiserotuomarien hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin laadullisella kyselyllä, joka sisälsi avoimia kysymyksiä. Aineisto kerättiin jääkiekossa toimivilta naiserotuomareilta. Teemakyselyn aihe-alueet liittyivät otteluihin valmistautumiseen, stressin kokemiseen ennen ottelua ja ottelun aikana, stressin hallintakeinoihin sekä ottelun jälkeiseen palautumiseen ja jaksamiseen. Aineisto analysoitiin teemoittelevan sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että naiserotuomarien kokema stressi rakentuu useista eri tekijöistä ja se ilmenee eri tavoin erotuomaritoiminnan eri vaiheissa. Tuloksissa korostuivat erityisesti otteluiden vaativuuteen liittyvät tilanteet, virheiden pelko, kokemus jatkuvasta arvioinnin kohteena olemisesta sekä vuorovaikutus pelaajien, valmentajien ja yleisön kanssa. Naiserotuomarina toimimiseen liittyy lisäksi sukupuolittuneita paineita, kuten tarve todistella osaamista miesvaltaisessa toimintaympäristössä. Toisaalta kokemuksen karttuessa stressin hallintakeinot kehittyivät, ja vertaistuki nousi merkittäväksi voimavaraksi.
Opinnäytetyön tulokset tukevat aiempaa tutkimustietoa erotuomaritoiminnan psyykkisestä kuormittavuudesta ja tuovat esiin tarvetta kehittää erityisesti henkiseen tukeen ja palautumiseen liittyviä tukirakenteita. Tutkimus tarjoaa kokemuksellista tietoa, jota voidaan hyödyntää naiserotuomarien hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemisessa.
