Sisäpiiritiedon toimintakieltojen ja -velvoitteiden laiminlyönnin seuraamukset : hallinnolliset ja rikosoikeudelliset seuraamukset
Huotari, Sonja (2026)
Huotari, Sonja
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051211466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051211466
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sisäpiiritiedon toimintakieltojen ja -velvoitteiden laiminlyönneistä määrättyjä hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia. Työssä pyrittiin myös selvittämään, millä perusteella tapaus johtaa hallinnolliseen seuraamukseen ja milloin tapauksen käsittely siirtyy rikosoikeudelliseen menettelyyn sekä miten rajanveto hallinnollisen ja rikosoikeudellisen menettelyn välillä rajatapauksissa tapahtuu.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena oikeusdogmaattista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Tietoperusta rakentui sisäpiirisääntelyn oikeudellisesta viitekehyksestä, sisäpiiritiedon määritelmästä, sisäpiirisääntelyn valvonnasta sekä sisäpiiritietoon liittyvistä toimintakielloista ja -velvoitteista. Tutkimusaineisto koostui pääosin oikeustapauksista sekä Finanssivalvonnan päätöksistä. Tutkimukseen valittiin neljä oikeustapausta eri oikeusasteista ja neljä Finanssivalvonnan hallinnollisia seuraamuksia koskevaa päätöstä.
Johtopäätökset osoittivat, että rikosoikeudellisia seuraamuksia on määrätty tapauksissa, joissa rikosnimikkeenä on ollut sisäpiiritiedon väärinkäyttö, törkeä sisäpiiritiedon väärinkäyttö, sisäpiiritiedon ilmaiseminen tai arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos. Koska nämä teot ovat säädetty rangaistavaksi rikoslaissa, käsittely tulee lähtökohtaisesti tapahtua rikosoikeudellisessa menettelyssä. Hallinnollisiin seuraamuksiin johtaneissa tapauksissa rangaistuksia on määrätty lähinnä johtohenkilöiden liiketoimi-ilmoitusten viivästymisestä, sisäpiiritiedon julkistamatta jättämisestä, sisäpiiriluettelon ylläpidon laiminlyönnistä sekä listayhtiön ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönneistä. Koska pääosin kyseisiä rikkomuksia ei ole säädetty rangaistavaksi rikoslaissa, niiden käsittely ei lähtökohtaisesti voi edetä rikosoikeudelliseen menettelyyn. Vain sisäpiiritiedon julkistamatta jättäminen on teko, joka voi johtaa riittävän vakavana rikosoikeudelliseen menettelyyn.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena oikeusdogmaattista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Tietoperusta rakentui sisäpiirisääntelyn oikeudellisesta viitekehyksestä, sisäpiiritiedon määritelmästä, sisäpiirisääntelyn valvonnasta sekä sisäpiiritietoon liittyvistä toimintakielloista ja -velvoitteista. Tutkimusaineisto koostui pääosin oikeustapauksista sekä Finanssivalvonnan päätöksistä. Tutkimukseen valittiin neljä oikeustapausta eri oikeusasteista ja neljä Finanssivalvonnan hallinnollisia seuraamuksia koskevaa päätöstä.
Johtopäätökset osoittivat, että rikosoikeudellisia seuraamuksia on määrätty tapauksissa, joissa rikosnimikkeenä on ollut sisäpiiritiedon väärinkäyttö, törkeä sisäpiiritiedon väärinkäyttö, sisäpiiritiedon ilmaiseminen tai arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos. Koska nämä teot ovat säädetty rangaistavaksi rikoslaissa, käsittely tulee lähtökohtaisesti tapahtua rikosoikeudellisessa menettelyssä. Hallinnollisiin seuraamuksiin johtaneissa tapauksissa rangaistuksia on määrätty lähinnä johtohenkilöiden liiketoimi-ilmoitusten viivästymisestä, sisäpiiritiedon julkistamatta jättämisestä, sisäpiiriluettelon ylläpidon laiminlyönnistä sekä listayhtiön ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönneistä. Koska pääosin kyseisiä rikkomuksia ei ole säädetty rangaistavaksi rikoslaissa, niiden käsittely ei lähtökohtaisesti voi edetä rikosoikeudelliseen menettelyyn. Vain sisäpiiritiedon julkistamatta jättäminen on teko, joka voi johtaa riittävän vakavana rikosoikeudelliseen menettelyyn.
