Kuinka ikäjohtaminen vaikuttaa y- ja x-sukupolvien työtyytyväisyyteen
Ågrén, Kirsi (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051712866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051712866
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on ikäjohtaminen ja miten se vaikuttaa y- ja x-sukupolvien työhyvinvointiin ja erityisesti työtyytyväisyyteen. Ikäjohtaminen mielletään usein iäkkäämpiin työntekijöihin, vaikka varsinaisesti kyse on eri-ikäisistä työntekijöistä ja siitä, kuinka heitä johdetaan yksilöllisesti heidän ikänsä ja ominaisuutensa huomioiden.
Opinnäytetyö aloitettiin keväällä 2025 ja saatiin valmiiksi keväällä 2026. Tavoitteena oli selvittää miten ikäjohtaminen ja sen eri käytänteet vaikuttivat työntekijöiden työtyytyväisyyteen eri ikäryhmissä. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan y-sukupolvea (syntyneet 1980–2000) sekä x-sukupolvea (syntyneet 1960–1979). Kyselyyn otettuja työntekijöitä ei rajattu koskemaan tiettyä yritystä tai sukupuolta. Tutkimuksen ulkopuolella jätettiin esihenkilöiden näkökulma ikäjohtamisen vaikutuksista työtyytyväisyyteen.
Opinnäytetyön tietoperustan teossa käytettiin kattavasti ikäjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyvää kirjallisuutta. Tietoperustassa käydään läpi työyhteisön eri ikäryhmä, miten he toivovat heitä johdettavan ja mitkä ovat esihenkilön menetelmät ikäjohtamisessa. Lisäksi perehdyttiin työhyvinvointiin: sen hyötyihin ja haittoihin sekä lain velvoitteisiin.
Opinnäytetyön tutkimusosion tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusotetta ja se toteutettiin strukturoituna Webropol-kyselynä, johon vastattiin sähköisesti. Vastaajia oli yhteensä 92, joista 83 kuului ikäryhmiin mitä vertailtiin tutkimuksessa.
Tutkimustulosten perusteella työntekijöiden työtyytyväisyys ottaen huomioon ikäjohtaminen oli hyvällä mallilla molemmissa ikäryhmissä. Y-sukupolven vastaukset olivat kauttaaltaan positiivisempia kuin x-sukupolven. Tulosten mukaan x-sukupolvi olisi kaivanut enemmän etätyötä ja koki sen tarpeellisena. Molemmat ryhmät kokivat työt psyykkisesti kuormittaviksi sekä ettei työkuorma ollut jakautunut tasaisesti. X-sukupolven edustajat eivät olleet samaa mieltä, että esihenkilö huomioisi työntekijöiden osaamisen ikään liittyvät näkökulmat huomioiden. Kumpikaan ryhmä ei ollut tyytyväinen palkkaukseen ja kokivat ettei kaikilla ollut samat mahdollisuuden uraetenemiseen.
Opinnäytetyö aloitettiin keväällä 2025 ja saatiin valmiiksi keväällä 2026. Tavoitteena oli selvittää miten ikäjohtaminen ja sen eri käytänteet vaikuttivat työntekijöiden työtyytyväisyyteen eri ikäryhmissä. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan y-sukupolvea (syntyneet 1980–2000) sekä x-sukupolvea (syntyneet 1960–1979). Kyselyyn otettuja työntekijöitä ei rajattu koskemaan tiettyä yritystä tai sukupuolta. Tutkimuksen ulkopuolella jätettiin esihenkilöiden näkökulma ikäjohtamisen vaikutuksista työtyytyväisyyteen.
Opinnäytetyön tietoperustan teossa käytettiin kattavasti ikäjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyvää kirjallisuutta. Tietoperustassa käydään läpi työyhteisön eri ikäryhmä, miten he toivovat heitä johdettavan ja mitkä ovat esihenkilön menetelmät ikäjohtamisessa. Lisäksi perehdyttiin työhyvinvointiin: sen hyötyihin ja haittoihin sekä lain velvoitteisiin.
Opinnäytetyön tutkimusosion tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusotetta ja se toteutettiin strukturoituna Webropol-kyselynä, johon vastattiin sähköisesti. Vastaajia oli yhteensä 92, joista 83 kuului ikäryhmiin mitä vertailtiin tutkimuksessa.
Tutkimustulosten perusteella työntekijöiden työtyytyväisyys ottaen huomioon ikäjohtaminen oli hyvällä mallilla molemmissa ikäryhmissä. Y-sukupolven vastaukset olivat kauttaaltaan positiivisempia kuin x-sukupolven. Tulosten mukaan x-sukupolvi olisi kaivanut enemmän etätyötä ja koki sen tarpeellisena. Molemmat ryhmät kokivat työt psyykkisesti kuormittaviksi sekä ettei työkuorma ollut jakautunut tasaisesti. X-sukupolven edustajat eivät olleet samaa mieltä, että esihenkilö huomioisi työntekijöiden osaamisen ikään liittyvät näkökulmat huomioiden. Kumpikaan ryhmä ei ollut tyytyväinen palkkaukseen ja kokivat ettei kaikilla ollut samat mahdollisuuden uraetenemiseen.