Eettinen johtaminen sosiaali- ja terveysalalla : integroiva kirjallisuuskatsaus
Haataja, Seija (2015)
Haataja, Seija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505137884
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505137884
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan eettisen johtamisen ilmiön merkitystä sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa ja sen vaatimaa johtamisosaamista. Tutkimusongelman ratkaiseminen edellytti eettisen johtamisteorian tarkastelua. Vastauksia ilmiöön on haettu seuraavilla tutkimuskysymyksillä: 1) Mitä on eettisen johtamisen johtamisosaaminen? 2) Mitkä tekijät edistävät eettisen johtamisen toteutumista? 3) Mitkä tekijät estävät eettisen johtamisen toteutumista?
Opinnäytetyön tutkimuksen kohteena ovat aikaisemmat tieteelliset tutkimukset ja opinnäytetyöt eettisestä johtamisesta sosiaali- ja terveysalalta, jota on tarkennettu liiketoiminnan ja hallinnon alan tutkimuksin. Tutkimus on kvalitatiivinen, jossa aineisto on kerätty integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla ja analysoitu induktiivisesti sisällönanalyysilla.
Keskeiseksi tulokseksi eettisen johtamisen johtamisosaamisessa tuli ihmisten- ja asioiden johtamisen hallintataidot. Suuri osa johtajan tunnusmerkeistä sijoittui tulosten mukaan johtajan persoonaan kuuluviksi ja vähiten johtamisen tekniseen osaamiseen. Eettisen johtamisen edistävien tekijöiden keskeisen tuloksen muodostivat eettisen johtamisen harjoittaminen ja monistaminen, toimintakulttuurin avoimuus ja kritiikin salliminen yhdessä työyhteisön moninaisuuden kanssa. Tämän kolmion vaikutuksesta tulosten mukaan syntyy hyvä työhyvinvointi, joka vaikuttaa organisaation tulokseen kasvattavasti ja edistää asiakaslähtöisyyden toteutumista. Epäeettisessä johtamisessa nousi keskeiseksi tulokseksi asiakkaan aseman haasteellisuus silloin, kun organisaation toimintabudjetti määrää asiakkaiden tarpeiden tyydyttämisen. Asiakaslähtöisyys koettiin tulosten mukaan vaikeaksi toteuttaa vain asiajohtamista (management) toteutettaessa, koska perustehtävässä ovat inhimilliset tekijät vahvasti mukana.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan esimiestyön kehittämisessä ja sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa johtamisopintokokonaisuuden opetuksessa.
Jatkotutkimusehdotukset: 1) Työyhteisötutkimuksena eettisen johtajuuden toteutuminen osana moninaisuuden johtamista. Miten työntekijät kokevat eettisen johtamisen ja moninaisuusjohtamisen käsitteet. 2) Työyhteisön ilmapiiritutkimus, että miten ilmapiiriä voisi kehittää erilaisuutta arvostavammaksi eli eettisemmäksi.
Opinnäytetyön tutkimuksen kohteena ovat aikaisemmat tieteelliset tutkimukset ja opinnäytetyöt eettisestä johtamisesta sosiaali- ja terveysalalta, jota on tarkennettu liiketoiminnan ja hallinnon alan tutkimuksin. Tutkimus on kvalitatiivinen, jossa aineisto on kerätty integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla ja analysoitu induktiivisesti sisällönanalyysilla.
Keskeiseksi tulokseksi eettisen johtamisen johtamisosaamisessa tuli ihmisten- ja asioiden johtamisen hallintataidot. Suuri osa johtajan tunnusmerkeistä sijoittui tulosten mukaan johtajan persoonaan kuuluviksi ja vähiten johtamisen tekniseen osaamiseen. Eettisen johtamisen edistävien tekijöiden keskeisen tuloksen muodostivat eettisen johtamisen harjoittaminen ja monistaminen, toimintakulttuurin avoimuus ja kritiikin salliminen yhdessä työyhteisön moninaisuuden kanssa. Tämän kolmion vaikutuksesta tulosten mukaan syntyy hyvä työhyvinvointi, joka vaikuttaa organisaation tulokseen kasvattavasti ja edistää asiakaslähtöisyyden toteutumista. Epäeettisessä johtamisessa nousi keskeiseksi tulokseksi asiakkaan aseman haasteellisuus silloin, kun organisaation toimintabudjetti määrää asiakkaiden tarpeiden tyydyttämisen. Asiakaslähtöisyys koettiin tulosten mukaan vaikeaksi toteuttaa vain asiajohtamista (management) toteutettaessa, koska perustehtävässä ovat inhimilliset tekijät vahvasti mukana.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan esimiestyön kehittämisessä ja sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa johtamisopintokokonaisuuden opetuksessa.
Jatkotutkimusehdotukset: 1) Työyhteisötutkimuksena eettisen johtajuuden toteutuminen osana moninaisuuden johtamista. Miten työntekijät kokevat eettisen johtamisen ja moninaisuusjohtamisen käsitteet. 2) Työyhteisön ilmapiiritutkimus, että miten ilmapiiriä voisi kehittää erilaisuutta arvostavammaksi eli eettisemmäksi.