Alle kouluikäisten lasten toimintaterapiaan pääsyn kriteerit perusterveydenhuollossa : selvitys neljässä kunnassa

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli alle kouluikäisten lasten toimintaterapiaan pääsyn kriteerit perusterveydenhuollossa. Opinnäytetyö tehtiin selvityksenä neljässä kunnassa, jotka ovat Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. Opinnäytetyön työelämäyhteistyökumppani oli Vantaan kaupungin toimintaterapeuttien esimies Taina Kulmala. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisin kriteerein alle kouluikäiset lapset saavat toimintaterapiaa perusterveydenhuollossa? 2. Millaisia eroja lasten toimintaterapiaan pääsyllä on eri kuntien välillä? 3. Minkälainen kriteeristö olisi tarpeellinen? Aihe rajattiin koskemaan alle kouluikäisiä lapsia perusterveydenhuollossa, sekä toimintaterapeutin tekemän arvioinnin jälkeen tapahtuvaa pohdintaa asiakkaan suosituksista ja jatkotoimenpiteistä.

Teoreettiseksi taustaksi valittiin kanadalaisen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (The Canadian Model of Occupational Performance and Engagement, CMOP-E). Tämä teoria valittiin opinnäytetyöhön, sillä se sopi aineiston analysoimiseen ilman, että asiakkaista tarvittiin yksityiskohtaista tietoa. Aineisto opinnäytetyöhön kerättiin käyttämällä kyselylomakkeita ja puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja. Aineiston analysoinnin menetelminä käytettiin soveltaen teorialähtöistä sisällönanalyysia sekä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tulosten perusteella organisaatio vaikuttaa paljon siihen, millä kriteereillä alle kouluikäisiä lapsia ohjataan toimintaterapiaan. Organisaatio vaikuttaa myös siihen, tuotetaanko toimintaterapia kunnan omana palveluna vai ostopalveluna. Kaikissa tässä opinnäytetyössä mukana olleissa kunnissa ei ollut kriteeristöä lasten toimintaterapialle. Kunnissa, joissa kriteeristö oli, kokivat toimintaterapeutit sen helpottavan ammatillista harkintaa ja päätöksen tekoa. Kuitenkin kaikissa mukana olleissa kunnissa tietyt toimintaterapiaan ohjaamisen syyt, kuten hieno- ja karkeamotoriikka sekä visuomotoriikka, toistuivat. Mikäli luotaisiin kansallinen kriteeristö ohjaamaan toimintaterapiaan pääsyä, tulisi kriteeristön olla pikemminkin suositus tai ohjeistus kuin yksityiskohtainen kriteeristö. Tämä suositus ottaisi kantaa esimerkiksi käytettävään arviointi välineistöön, toimintaterapian kestoon ja tavoitteiden asetteluun. Tulosten perusteella voidaan olettaa, että kansallinen kriteeristö helpottaisi toimintaterapeuttien ammatillista pohdintaa ja päätösten tekemistä sekä lisäisi asiakkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä toimintaterapiaan asuinpaikasta riippumatta.

The topic of this thesis is the criteria for receiving occupational therapy in primary healthcare for children under school age. The thesis was made as a study in four municipalities which were Vantaa, Tampere, Turku and Oulu. The working life partner for this thesis was Vantaa City superior of occupational therapy Taina Kulmala. The research questions for this thesis are 1. What is the criteria for receiving occupational therapy in primary health care for children under school age? 2. What kind of differences are there between municipalities for children to receive occupational therapy? 3. What kind of criteria would be useful? The topic was outlined to include children under school age in primary healthcare and the reasoning occupational therapist does after the evaluation on the recommendations given and measures taken.

Theoretical background for the thesis is The Canadian Model of Occupational Performance and Engagement (CMOP-E). This theory was chosen for this thesis because it was convenient for analyzing data without having to collect information of the customers that is too detailed. The data for the thesis was collected by using questionnaire sheets and semistructured individual interviews. The methods applied to analyze the data were theory based content analysis and data driven content analysis.

The results imply that organization has a great effect on the criteria for how children receive occupational therapy. Organization also has an effect on whether the therapy interventions are conducted by the municipality or bought from the private sector. All of the municipalities in this thesis did not have their own criteria for pediatric occupational therapy. In the municipalities which had the criteria, occupational therapists found it to be helpful with professional reasoning and decision making. However, all four municipalities used the same recurring grounds for offering occupational therapy, such as gross and fine motor skills and visual-motor skills. If national criteria for pediatric occupational therapy was to be created, it should be more of a set of recommendations rather than specific criteria. These recommendations could take a stand on e.g. which evaluation methods and materials to use, how many therapy sessions to recommend or how to set goals. Based on the results of this thesis it can be assumed, that national criteria would make professional reasoning and decision making easier for occupational therapists and it would increase equal rights to receive occupational therapy for the customer regardless of their place of residence.