Johtamisjärjestelmän jalkautus organisaatiossa asiantuntijahenkilöstön kokemana
Rita, Tiia (2026)
Rita, Tiia
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051913503
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051913503
Tiivistelmä
Strategian jalkauttamisen onnistuminen on yksi strategiatyön keskeisimmistä haasteista. Pelkkä rakenteiden määrittely ei riitä, vaan strategia muotoutuu organisaation arjessa toimijoiden tulkintojen ja käytäntöjen kautta. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan johtamisjärjestelmän valtakunnallista jalkauttamista organisaatiossa asiantuntijahenkilöstön kokemana.
Kehittämistyön tavoitteena oli muodostaa selkeä kuva siitä, miten johtamisjärjestelmän valtakunnallinen jalkautus on koettu asiantuntijahenkilöstön keskuudessa, sekä tunnistaa konkreettisia kehittämistarpeita ja -ehdotuksia. Työssä haettiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen: miten jalkautus on koettu, millaisia haasteita on tunnistettu sekä miten johtamisjärjestelmää voidaan kehittää tukemaan paremmin organisaation strategisia ja operatiivisia tavoitteita.
Kehittämistyön teoreettinen perusta rakentuu strategian jalkauttamista, johtamisjärjestelmiä ja muutosjohtamista käsittelevän tutkimuksen varaan. Strategian jalkauttamista tarkastellaan dynaamisena prosessina, jossa rakenteet, ohjausvälineet ja toimijoiden tulkinnat kytkeytyvät toisiinsa. Muutosjohtamisen näkökulma tuo esiin viestinnän, osallistamisen ja keskijohdon roolin merkityksen, joita pidetään keskeisinä strategian onnistuneessa toteutuksessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin kuudella teemahaastattelulla keväällä 2026 ja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten perusteella johtamisjärjestelmän jalkautus näyttäytyy kaksijakoisena: rakenteet ovat pääosin tunnistettavissa, mutta niiden käytännön toteutus vaihtelee ja on osin vielä kehittymässä. Kokemukset vaihtelevat roolin mukaan. Keskeisiä haasteita ovat toimintamallin konkretian puute ja viestinnän epätasaisuus, joka näkyy ristiriitaisina kokemuksina muutosviestinnän riittävyydestä. Lisäksi haasteita liittyy rooleihin ja vastuisiin, resursseihin, osaamiseen sekä yhteistyörakenteisiin.
Tulosten perusteella johtamisjärjestelmän kehittämiseksi esitetään viisi toisiinsa kytkeytyvää ehdotusta, joiden lähtökohtana on toimintamallin konkretisointi. Sen rinnalla korostuvat roolien selkeyttäminen, resurssien ja osaamisen vahvistaminen, yhteistyörakenteiden arviointi sekä viestinnän systemaattisuus ja roolikohtainen kohdentaminen. Tutkimus osoittaa, että johtamisjärjestelmän valtakunnallinen jalkautus on prosessi, jossa rakenteellinen selkeys ja inhimillinen kokemus kehittyvät rinnakkain. Yhdenmukainen toimintamalli edellyttää yhteistä tulkintaa, jatkuvaa vuorovaikutusta ja organisaation kykyä oppia muutoksen aikana.
Kehittämistyön tavoitteena oli muodostaa selkeä kuva siitä, miten johtamisjärjestelmän valtakunnallinen jalkautus on koettu asiantuntijahenkilöstön keskuudessa, sekä tunnistaa konkreettisia kehittämistarpeita ja -ehdotuksia. Työssä haettiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen: miten jalkautus on koettu, millaisia haasteita on tunnistettu sekä miten johtamisjärjestelmää voidaan kehittää tukemaan paremmin organisaation strategisia ja operatiivisia tavoitteita.
Kehittämistyön teoreettinen perusta rakentuu strategian jalkauttamista, johtamisjärjestelmiä ja muutosjohtamista käsittelevän tutkimuksen varaan. Strategian jalkauttamista tarkastellaan dynaamisena prosessina, jossa rakenteet, ohjausvälineet ja toimijoiden tulkinnat kytkeytyvät toisiinsa. Muutosjohtamisen näkökulma tuo esiin viestinnän, osallistamisen ja keskijohdon roolin merkityksen, joita pidetään keskeisinä strategian onnistuneessa toteutuksessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin kuudella teemahaastattelulla keväällä 2026 ja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten perusteella johtamisjärjestelmän jalkautus näyttäytyy kaksijakoisena: rakenteet ovat pääosin tunnistettavissa, mutta niiden käytännön toteutus vaihtelee ja on osin vielä kehittymässä. Kokemukset vaihtelevat roolin mukaan. Keskeisiä haasteita ovat toimintamallin konkretian puute ja viestinnän epätasaisuus, joka näkyy ristiriitaisina kokemuksina muutosviestinnän riittävyydestä. Lisäksi haasteita liittyy rooleihin ja vastuisiin, resursseihin, osaamiseen sekä yhteistyörakenteisiin.
Tulosten perusteella johtamisjärjestelmän kehittämiseksi esitetään viisi toisiinsa kytkeytyvää ehdotusta, joiden lähtökohtana on toimintamallin konkretisointi. Sen rinnalla korostuvat roolien selkeyttäminen, resurssien ja osaamisen vahvistaminen, yhteistyörakenteiden arviointi sekä viestinnän systemaattisuus ja roolikohtainen kohdentaminen. Tutkimus osoittaa, että johtamisjärjestelmän valtakunnallinen jalkautus on prosessi, jossa rakenteellinen selkeys ja inhimillinen kokemus kehittyvät rinnakkain. Yhdenmukainen toimintamalli edellyttää yhteistä tulkintaa, jatkuvaa vuorovaikutusta ja organisaation kykyä oppia muutoksen aikana.