Sosiaalihuollon asiakastietovarannon käyttöönottoon valmistautuminen järjestelmätoimittajan näkökulmasta
Oinonen, Tuuli (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052115159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052115159
Tiivistelmä
Sosiaalityön kehittäminen ja siihen liittyvä laadukas päätöksenteko tarvitsevat yhtenäisesti tuotettua ja huolellisesti kerättyä tietoa. Tämän tukemiseksi syyskuussa 2026 Suomessa tulee lainvoimaiseksi vaatimus sosiaalihuollon palvelunantajien liittymisvelvollisuudesta kansalliseen asiakastietovarantoon. Tuolloin sosiaalihuollon organisaatiot liittyvät Kanta-palveluihin kuuluvaan Sosiaalihuollon asiakastietovarantoon ja heidän käyttämiensä tietojärjestelmien tulee vastata yhteisiä, valtakunnallisia asiakastietomallin sisältöjä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa sosiaalihuollon asiakastietovarannon käyttöönoton valmistautumisen etenemistä hyvinvointialueilla järjestelmätoimittajan näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin myös käyttöönottoa edistäviä ja käyttöönottoon haasteita tuovia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa asiakastietovarannon käyttöönottoon valmistautumisen kehittämistyöhön ja vastaaviin tuleviin projekteihin liittyvässä kehittämisessä. Tutkimusaihe on työelämälähtöinen, sillä se toteutettiin toimeksiantona järjestelmätoimittajaorganisaatiolle, jossa valmistauduttiin asiakastietovarannon käyttöönottoon yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena järjestelmätoimittajaorganisaation henkilöstölle. Vastaukset (n=31) analysoitiin määrillisin menetelmin.
Tutkimustuloksissa kävi ilmi, että järjestelmätoimittajan näkökulmasta sosiaalihuollon asiakastietovarannon käyttöönottoon valmistautuminen hyvinvointialueilla on edennyt pääosin melko hyvin. Käyttöönottoa edistäviä tekijöitä arvioitaessa vahvimmin oltiin samaa mieltä siitä, että riittävä henkilöstön kouluttaminen ja tiedottaminen korostuvat asiakastietovarannon käyttöönottoon valmistautumisessa hyvinvointialueilla. Vastaavasti käyttöönotolle haasteita aiheuttavista tekijöistä eniten samaa mieltä oltiin hyvinvointialueiden henkilöstön puutteellisen koulutuksen merkityksestä.
Tutkimus tuo järjestelmätoimittajan näkökulmasta esiin kehittämistarpeita toimintatapoihin vastaavissa käyttöönottoprojekteissa sekä osoittaa tarpeen jatkotutkimukselle. Jatkossa olisi perusteltua tarkastella asiakastietovarannon käyttöönottoa laajemmalla aineistolla sekä arvioida sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallisten tavoitteiden toteutumista pitkällä aikavälillä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa sosiaalihuollon asiakastietovarannon käyttöönoton valmistautumisen etenemistä hyvinvointialueilla järjestelmätoimittajan näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin myös käyttöönottoa edistäviä ja käyttöönottoon haasteita tuovia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa asiakastietovarannon käyttöönottoon valmistautumisen kehittämistyöhön ja vastaaviin tuleviin projekteihin liittyvässä kehittämisessä. Tutkimusaihe on työelämälähtöinen, sillä se toteutettiin toimeksiantona järjestelmätoimittajaorganisaatiolle, jossa valmistauduttiin asiakastietovarannon käyttöönottoon yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena järjestelmätoimittajaorganisaation henkilöstölle. Vastaukset (n=31) analysoitiin määrillisin menetelmin.
Tutkimustuloksissa kävi ilmi, että järjestelmätoimittajan näkökulmasta sosiaalihuollon asiakastietovarannon käyttöönottoon valmistautuminen hyvinvointialueilla on edennyt pääosin melko hyvin. Käyttöönottoa edistäviä tekijöitä arvioitaessa vahvimmin oltiin samaa mieltä siitä, että riittävä henkilöstön kouluttaminen ja tiedottaminen korostuvat asiakastietovarannon käyttöönottoon valmistautumisessa hyvinvointialueilla. Vastaavasti käyttöönotolle haasteita aiheuttavista tekijöistä eniten samaa mieltä oltiin hyvinvointialueiden henkilöstön puutteellisen koulutuksen merkityksestä.
Tutkimus tuo järjestelmätoimittajan näkökulmasta esiin kehittämistarpeita toimintatapoihin vastaavissa käyttöönottoprojekteissa sekä osoittaa tarpeen jatkotutkimukselle. Jatkossa olisi perusteltua tarkastella asiakastietovarannon käyttöönottoa laajemmalla aineistolla sekä arvioida sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallisten tavoitteiden toteutumista pitkällä aikavälillä.