Sisävalmistusvaiheen laadunvarmistuksen kehittämismallit
Rissanen, Jussi (2026)
Rissanen, Jussi
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052215288
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052215288
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella sisävalmistusvaiheen laatua rakennustyömailla sekä selvittää, miten laadunhallintaa ja seurantaa toteutetaan käytännössä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää malli, jonka avulla työmailta kerätyn datan perusteella valvontaa voidaan kohdistaa kriittisiin työvaiheisiin. Työ toteutettiin yhteistyössä Talonrakennusteollisuus ry, Itä-Suomen piirin kanssa, mikä mahdollisti useiden eri rakennusliikkeiden työmaiden vertailun.
Aineisto koostui työmaiden sähköisistä laadunseurannan raporteista, työmaakäynneistä, haastatteluista sekä valokuvadokumentaatiosta. Teoreettinen viitekehys käsitteli laatua teknisenä ja toiminnallisena kokonaisuutena, korostaen ennakoivaa suunnittelua, työn ohjausta ja jatkuvaa parantamista. Tulosten perusteella sisävalmistusvaiheen riskialttiimmiksi työvaiheiksi tunnistettiin lattia- ja laatoitustyöt, tasoitus- ja maalaustyöt sekä talotekniikan piiloon jäävät asennukset. Yleisimmät laatupoikkeamien syyt liittyivät puutteelliseen valvontaan, aikataulupaineisiin, huolimattomuuteen sekä suunnitelmien ja tiedonkulun puutteisiin. Edeltävien työvaiheiden laatu korostui merkittävästi lopputuloksen kannalta. Laadunhallinnan keskeisiksi keinoiksi nousivat aloituspalaverit, mallitöiden hyödyntäminen sekä systemaattinen seuranta. Kehittämistarpeita havaittiin erityisesti sovittujen käytäntöjen noudattamisessa ja aliurakoitsijoiden osallistamisessa. Digitaalisten järjestelmien käyttö oli yleistä, mutta niiden hyödyntämisen taso vaihteli työmaittain.
Työssä esitetään kehittämistoimenpiteinä tarkistuslistojen käyttöä, herkkyysanalyysin hyödyntämistä sekä yhteisen laatusovelluksen kehittämistä. Johtopäätöksenä todetaan, että laadun parantaminen edellyttää selkeitä vastuunjakoja, realistista aikataulutusta sekä johdonmukaista ja aktiivista laadun seurantaa.
Aineisto koostui työmaiden sähköisistä laadunseurannan raporteista, työmaakäynneistä, haastatteluista sekä valokuvadokumentaatiosta. Teoreettinen viitekehys käsitteli laatua teknisenä ja toiminnallisena kokonaisuutena, korostaen ennakoivaa suunnittelua, työn ohjausta ja jatkuvaa parantamista. Tulosten perusteella sisävalmistusvaiheen riskialttiimmiksi työvaiheiksi tunnistettiin lattia- ja laatoitustyöt, tasoitus- ja maalaustyöt sekä talotekniikan piiloon jäävät asennukset. Yleisimmät laatupoikkeamien syyt liittyivät puutteelliseen valvontaan, aikataulupaineisiin, huolimattomuuteen sekä suunnitelmien ja tiedonkulun puutteisiin. Edeltävien työvaiheiden laatu korostui merkittävästi lopputuloksen kannalta. Laadunhallinnan keskeisiksi keinoiksi nousivat aloituspalaverit, mallitöiden hyödyntäminen sekä systemaattinen seuranta. Kehittämistarpeita havaittiin erityisesti sovittujen käytäntöjen noudattamisessa ja aliurakoitsijoiden osallistamisessa. Digitaalisten järjestelmien käyttö oli yleistä, mutta niiden hyödyntämisen taso vaihteli työmaittain.
Työssä esitetään kehittämistoimenpiteinä tarkistuslistojen käyttöä, herkkyysanalyysin hyödyntämistä sekä yhteisen laatusovelluksen kehittämistä. Johtopäätöksenä todetaan, että laadun parantaminen edellyttää selkeitä vastuunjakoja, realistista aikataulutusta sekä johdonmukaista ja aktiivista laadun seurantaa.
