Henkilöstön työtyytyväisyys ja sen kehittämi-nen – tapaustutkimus frisbeegolfin erikoiskau-pasta
Engström, Jenni (2026)
Engström, Jenni
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052617237
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052617237
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin henkilöstön työtyytyväisyyttä frisbeegolfin erikoiskaupassa tavoitteena tuottaa toimeksiantajalle tietoa työtyytyväisyyden nykytilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä tuottaa kehittämisehdotuksia asiakaskokemuksen laadun tukemiseksi. Työn toimeksiantajana toimii suomalainen frisbeegolfvälineisiin erikoistunut vähittäiskaupan toimija Powergrip.
Tutkimus toteutettiin työelämälähtöisenä laadullisena tapaustutkimuksena, jossa tarkasteltiin kohdeorganisaation työntekijöiden kokemuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkimuksessa toteutettiin henkilöstölle sähköinen puolistrukturoitu kysely, jonka avoimet kysymykset mahdollistivat työntekijöiden omien kokemusten esiin tuomisen. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla, jossa vastauksista tunnistettiin työtyytyväisyyteen liittyviä merkityksellisiä ilmiöitä ja muodostettiin aineistolähtöisiä teemoja. Tutkimus kytkeytyi toimeksiantajan tarpeeseen ymmärtää henkilöstön työtyytyväisyyttä ja sen yhteyttä asiakaskokemukseen. Teoreettinen viitekehys rakentui työtyytyväisyyden tarkastelusta organisaatiokulttuurin, johtamisen ja työn voimavaratekijöiden näkökulmista.
Tulosten perusteella työtyytyväisyys kohdeorganisaatiossa oli kokonaisuutena hyvällä tasolla, mutta siihen liittyi myös kehittämistarpeita. Työtyytyväisyyttä tukivat erityisesti myönteinen työilmapiiri, kollegoiden välinen vuorovaikutus, työn autonomia, työn mielekkyys sekä asiakaslähtöinen arvopohja. Nämä tekijät vahvistivat työn sujuvuutta ja kokemusta työn merkityksellisyydestä. Työtyytyväisyyttä heikensivät erityisesti johdon ja työntekijöiden välisen viestinnän puutteet, yhteisöllisyyden hajanaisuus, palautteen ja palkitsemisen vähäisyys sekä johtamiskäytäntöjen epäyhtenäisyys. Tulokset osoittivat, että henkilöstön hyvinvointi ja asiakaskokemuksen laatu ovat toisiinsa kytkeytyviä tekijöitä, sillä onnistuneet asiakaskohtaamiset tukevat työn mielekkyyttä ja hyvinvoiva henkilöstö vahvistaa palvelun laatua.
Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin kehittämisehdotuksia viestinnän, yhteisöllisyyden, johtamisen sekä palautteen ja palkitsemisen kehittämiseksi. Ehdotusten tarkoituksena oli tukea johdon päätöksentekoa ja tarjota käytännönläheisiä keinoja työtyytyväisyyden pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kehittämistyössä korostui tarve suunnitelmallisille henkilöstöön kohdistuville käytännöille, kuten säännöllisille kehityskeskusteluille ja systemaattisille palautekäytännöille. Johtopäätöksenä todettiin, että työtyytyväisyyden systemaattinen kehittäminen vahvistaa henkilöstön hyvinvointia, tukee asiakaslähtöistä toimintaa ja edistää organisaation kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.
Tutkimus toteutettiin työelämälähtöisenä laadullisena tapaustutkimuksena, jossa tarkasteltiin kohdeorganisaation työntekijöiden kokemuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkimuksessa toteutettiin henkilöstölle sähköinen puolistrukturoitu kysely, jonka avoimet kysymykset mahdollistivat työntekijöiden omien kokemusten esiin tuomisen. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla, jossa vastauksista tunnistettiin työtyytyväisyyteen liittyviä merkityksellisiä ilmiöitä ja muodostettiin aineistolähtöisiä teemoja. Tutkimus kytkeytyi toimeksiantajan tarpeeseen ymmärtää henkilöstön työtyytyväisyyttä ja sen yhteyttä asiakaskokemukseen. Teoreettinen viitekehys rakentui työtyytyväisyyden tarkastelusta organisaatiokulttuurin, johtamisen ja työn voimavaratekijöiden näkökulmista.
Tulosten perusteella työtyytyväisyys kohdeorganisaatiossa oli kokonaisuutena hyvällä tasolla, mutta siihen liittyi myös kehittämistarpeita. Työtyytyväisyyttä tukivat erityisesti myönteinen työilmapiiri, kollegoiden välinen vuorovaikutus, työn autonomia, työn mielekkyys sekä asiakaslähtöinen arvopohja. Nämä tekijät vahvistivat työn sujuvuutta ja kokemusta työn merkityksellisyydestä. Työtyytyväisyyttä heikensivät erityisesti johdon ja työntekijöiden välisen viestinnän puutteet, yhteisöllisyyden hajanaisuus, palautteen ja palkitsemisen vähäisyys sekä johtamiskäytäntöjen epäyhtenäisyys. Tulokset osoittivat, että henkilöstön hyvinvointi ja asiakaskokemuksen laatu ovat toisiinsa kytkeytyviä tekijöitä, sillä onnistuneet asiakaskohtaamiset tukevat työn mielekkyyttä ja hyvinvoiva henkilöstö vahvistaa palvelun laatua.
Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin kehittämisehdotuksia viestinnän, yhteisöllisyyden, johtamisen sekä palautteen ja palkitsemisen kehittämiseksi. Ehdotusten tarkoituksena oli tukea johdon päätöksentekoa ja tarjota käytännönläheisiä keinoja työtyytyväisyyden pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kehittämistyössä korostui tarve suunnitelmallisille henkilöstöön kohdistuville käytännöille, kuten säännöllisille kehityskeskusteluille ja systemaattisille palautekäytännöille. Johtopäätöksenä todettiin, että työtyytyväisyyden systemaattinen kehittäminen vahvistaa henkilöstön hyvinvointia, tukee asiakaslähtöistä toimintaa ja edistää organisaation kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.