Syyteneuvottelu

Abstract

Opinnäytetyössä käsitellään syyteneuvottelua. Lakiuudistus astui voimaan tammikuussa 2015.Työn tavoitteena oli tutkia, mitä tarkoitetaan syyteneuvottelulla ja miten se eroaa tavanomaisen rikosoikeusprosessin käsittelyjärjestyksestä, mitkä ovat syyteneuvottelun tavoitteet, minkälaisiin rikoksiin sitä voidaan soveltaa, minkälaisia vaikutuksia syytteestä sopimisella on tuomioihin sekä saavutetaanko syyteneuvottelulla prosessiekonomisia säästöjä. Opinnäytetyö kokoaa yhteen aiheesta kiinnostuneelle lukijalle kaiken tarpeellisen tiedon siitä, mitä syyteneuvottelulla tarkoitetaan. Tutkimuksessa avataan syyteneuvotteluun liittyviä käsitteitä, kansainvälisiä sopimuksia ja lainsäädäntöä. Työssä selvitän myös, mitä vaikutuksia lakimuutoksella on sitä sääteleviin lakeihin, jotta lukija pystyy luomaan kokonaiskuvan syyteneuvottelusta. Tutkimuksessa hyödynnetään oikeuskirjallisuutta, hallituksen esityksiä, lainsäädäntöä ja artikkeleita. Koska laki astui voimaan tammikuussa 2015, on oikeuskäytäntöä aiheesta vain vähän saatavissa. Syyteneuvottelulla tarkoitetaan menettelyä, jossa epäilty voi tunnustamalla saada lievemmän tuomion eli tuomioistuin antaa rangaistuksen lievennetyltä rangaistusasteikolta. Uudistuksen tavoitteena on rikosasioiden esitutkinnan, syyteharkinnan ja tuomioistuinkäsittelyn nopeuttaminen, viranomaisresurssien tarkoituksenmukaisempi kohdentaminen sekä viranomaisten toiminnan tehostaminen. Syyteneuvottelua voidaan käyttää rikoksissa, joista ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Menettelyä ei sovelleta henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin eikä myöskään seksuaalirikoksiin, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin. Syytteestä sopiminen soveltuu esimerkiksi laajoihin talousrikoksiin.

The possibility of plea bargaining was introduced to the Finnish legal system at the beginning of this year. Plea bargaining is a new procedure by which a defendant can agree to plead guilty to a particular charge in exchange for a more lenient sentence. The reform allows the prosecutor to act at his/her own initiative or at the injured party´s initiative, by beginning to draft a proposition for sentencing. In the proposition for sentencing, the offender agrees to plead guilty to the charge and the prosecutor agrees to demand sentencing from the mitigated penal scale. The prosecutor may also decide not to prosecute for one or for several of the suspected crimes. The parties to plea bargaining are the prosecutor and the defendant. Plea bargaining can be used if the injured party has no demands in the matter and if he/she agree to plea bargaining. Plea bargaining proceedings are less complicated than normal court proceedings are. Plea bargaining can be used for crimes when a defendant is suspected of a crime carrying a maximum sentence of six years´ incarceration. It cannot be used for crimes like homicide, causing bodily injury and sex offences that violate a person’s right of sexual determination and when children are victims. Plea bargain is also applicable for white-collar crimes. Plea bargaining caused many changes to the Criminal Procedure Act and the Criminal Code of Finland. The aim of the reform was to allocate the resources of the national authorities in a more effective way and to speed up both the pretrial phase of the criminal process and the court proceedings.