ULKOILMAN ILMANLAADUN HIUKKASMITTALAITTEIDEN VASTAAVUUDEN MÄÄRITYS
Mäkelä, Taneli (2015)
Mäkelä, Taneli
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505178422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505178422
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää optiseen menetelmään perustuvaa Osiri-hiukkasmittalaitteen käyttökelpoisuutta jatkuvatoimiseen tai suuntaa-antaviin ulkoilmanlaadun mittauksiin. Hyvän ilmanlaadun turvaamiseksi on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY täytäntöön panemiseksi säädetty Suomessa Valtio-neuvoston asetus 38/2011, jonka tarkoituksena on antaa muun muassa ulkoilmanlaadun mittaamisen laatutavoitteet jatkuvatoimisille ja suuntaa antaville mittauksille. Kaupungin käytössä oleva mittalaite Osiris ei saavuttanut laatutavoitteita, kun mitattiin hiukkasia, joiden halkaisija on alle 2,5 mikrometriä. Työssä tarkoituksena oli vertailla keskenään Osirista ja muita Kuopion kaupungin käytössä olevia hiukkasmittalaitteita ja selvittää miten hyvin tuloksia voidaan vertailla keskenään ja voiko vertailun avuksi tehdä korjauskertoimia laitteiden välille.
Opinnäytetyötä varten Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut ovat mitanneet hiukkaspitoisuuksia vuosina 2013-2015 Kuopiossa kolmesta eri mittauspisteestä Kasarmipuistosta, Tasavallankadulta ja Niiralasta. Mittauksissa oli rinnan Osiris, TEOM 1400a tai TEOM 14005 ja MP101M ja Osiriksen tuloksia verrattiin näihin kahteen laitteeseen. Hiukkasia mitattiin kokoluokassa alle 10 mikrometriä sekä alle 2,5 mikrometriä. Saaduista mittaustuloksista tehtiin regressioanalyysi pienimmänneliösumman suoran avulla sekä hajontakuvat, joiden avulla pyrittiin vertailemaan eri laitteiden tuloksia.
Tulokset eivät olleet täysin yhteneviä joka mittauspisteessä ja Kasarmipuiston mittaustulokset olivat hieman ristiriitaisia muihin mittauspisteisiin verrattuna. Osiriksen ja TEOM 1400a/14005 laitteiden välille saatiin laskettua korjauskertoimet mutta epävarmuus tuloksissa on suurta, joka on yleistä näillä ulkoilman hiukkasmittalaitteilla. Kasarmi-puiston ja Niiralan mittausjaksot jäivät melko lyhyeksi, joten paremman arvion saamiseksi tarvitsisi mitata pidempi mittausjakso, esimerkiksi koko kalenterivuosi, jolloin tulisi mukaan koko vuoden sääolosuhteet ja -ilmiöt.
Opinnäytetyötä varten Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut ovat mitanneet hiukkaspitoisuuksia vuosina 2013-2015 Kuopiossa kolmesta eri mittauspisteestä Kasarmipuistosta, Tasavallankadulta ja Niiralasta. Mittauksissa oli rinnan Osiris, TEOM 1400a tai TEOM 14005 ja MP101M ja Osiriksen tuloksia verrattiin näihin kahteen laitteeseen. Hiukkasia mitattiin kokoluokassa alle 10 mikrometriä sekä alle 2,5 mikrometriä. Saaduista mittaustuloksista tehtiin regressioanalyysi pienimmänneliösumman suoran avulla sekä hajontakuvat, joiden avulla pyrittiin vertailemaan eri laitteiden tuloksia.
Tulokset eivät olleet täysin yhteneviä joka mittauspisteessä ja Kasarmipuiston mittaustulokset olivat hieman ristiriitaisia muihin mittauspisteisiin verrattuna. Osiriksen ja TEOM 1400a/14005 laitteiden välille saatiin laskettua korjauskertoimet mutta epävarmuus tuloksissa on suurta, joka on yleistä näillä ulkoilman hiukkasmittalaitteilla. Kasarmi-puiston ja Niiralan mittausjaksot jäivät melko lyhyeksi, joten paremman arvion saamiseksi tarvitsisi mitata pidempi mittausjakso, esimerkiksi koko kalenterivuosi, jolloin tulisi mukaan koko vuoden sääolosuhteet ja -ilmiöt.