Kaupungin hommissa : suomalaisen kulttuurikeskuksen esitystekniset henkilöstösuunnittelumallit vertailussa

Abstract

Moni kulttuurisalissa työskentelevä teknikko toimii esitysteknisen alan toimintasykleihin huonosti yhteensopivien työehtosopimusten työaikajärjestelmien puitteissa. Näistä valtaosa työskentelee vain yhden tai muutaman kollegan tukemana tai jopa täysin yksin. Vastuu ja toimenkuva ovat laajoja ja siksi myös onnistumispaine ja siitä johtuva stressi kasvavat. Tämän opinnäytteen tavoite oli löytää työhyvinvointia ja työvoimasuunnittelua helpottavia tekijöitä tarkastelemalla suomalaisissa kulttuuritaloissa käytössä olevia esitysteknisen palvelun henkilöstösuunnittelumalleja ja muodostaa niiden pohjalta kehitysehdotuksia tutkimuksen toimeksiantajan kehittämistyön tueksi. Tutkimuksen yhtenä taustamotiivina toimi oletus siitä, että freelancer-pohjaista keikkamaailmaa vakaammassa toimintaympäristössä olisi hyvät mahdollisuudet minimoida alalle tyypillisiä kuormitustekijöitä ja riskejä järjestelmällisellä työvuorosuunnittelulla. Teemahaastatteluilla pyrittiin täydentämään ja vahvistamaan aiemman tutkimuksen havaintoja teknikon työuupumukseen johtavista ja kulttuuritaloympäristössä työskentelyyn liittyvistä ongelmista ja löytämään niihin ratkaisuja. Aineistosta nousseiden henkilöstösuunnittelumallien erityisominaisuuksien välillä tehtiin SWOT-analyysiin pohjautuvaa vertailua hyödyistä ja haasteista. Opinnäytteen tuloksena syntyi kooste kulttuuritaloympäristössä toimivien esitysteknikoiden toimenkuvan työssäjaksamiseen ja työturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Näitä huomioimalla työvuorosuunnittelussa voidaan minimoida työuupumukselle, tapaturmille ja sairauspoissaoloille altistavia riskejä sekä varmistaa esitysteknisen palvelukyvyn laatu asiakkaan näkökulmasta.

Many technicians working in cultural centers operate under working time arrangements defined by collective labor agreements that are poorly compatible with the operating cycles of the live performance technology field. Most of these technicians work with the support of only one or a few colleagues, or even entirely alone. Responsibility and job scope are extensive, which increases performance pressure and the resulting additional stress. The purpose of this thesis was to identify factors that support occupational well-being and facilitate workforce planning by examining the staffing models used for performance technology services in Finnish cultural centers, and to formulate development proposals based on these findings to support the commissioning organization’s development work. One of the underlying motivations of the study was the assumption that, that in a more stable operating environment than the freelancer-based gig economy, there are good opportunities to minimize industry-specific workload factors and risks through systematic shift planning. Thematic interviews were used to supplement and reinforce observations from previous research on factors leading to technician burnout and on problems related to working in the cultural center environment, as well as to identify solutions to these issues. The distinctive features of the personnel planning models that emerged from the data were compared in terms of benefits and challenges using a SWOT-analysis-based approach. As a result of the thesis, a synthesis was produced of factors influencing work ability and occupational safety in the job role of performance technicians working in cultural venues. By taking these factors into account in shift planning, it is possible to minimize risks that contribute to burnout, workplace accidents, and sick leave, thus ensuring the quality of performance technology service capacity from the client’s perspective.