Tiedolla johtaminen osana raportointijärjestelmän osaamisen kehittämistä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää raportointijärjestelmän osaamista ja raportointitiedon hyödyntämistä tiedolla johtamisen tukena Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Taustalla on tiedolla johtamisen merkityksen kasvu sekä raportointijärjestelmien lisääntynyt käyttö, jotka edellyttävät henkilöstöltä teknisen osaamisen lisäksi kykyä tulkita ja hyödyntää tietoa päätöksenteossa.

Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, joka eteni neljässä syklissä sekä kolmannessa syklissä olleessa sivusyklissä. Ensimmäisessä syklissä toteutettiin kirjallisuuskatsaus. Syklin tarkoituksena oli kartoittaa aikaisempaa tutkimustietoa raportointijärjestelmien kehittämisestä, tiedolla johtamisen käytännöistä sekä osaamisen merkityksestä digitaalisten raportointiratkaisujen käyttöönotossa. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitä aiempi tutkimus ja kirjallisuus kertovat raportointijärjestelmien uudistamisen parhaista käytännöistä ja niihin liittyvistä osaamisen kehittämisen menetelmistä? Aineisto kerättiin kirjallisuuskatsauksena ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Keskeisenä tuloksena oli, että raportointijärjestelmien kehittäminen ei rajoitu yksittäisiin teknisiin ratkaisuihin, vaan nivoutuu organisatorisiin rakenteisiin, toimintakulttuuriin sekä tiedon tulkintaa tukeviin käytäntöihin.

Opinnäytetyön toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa organisaation kokonaiskuva tämänhetkisistä raportoinnin käytännöistä sekä tunnistaa Power BI -ympäristöön siirtymiseen liittyvät osaamistarpeet. Aineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla ja analysoitiin monimenetelmätutkimuksen keinoin. Tulosten perusteella raportointijärjestelmät olivat laajasti käytössä ja niiden merkitys tunnistettiin, mutta raportointitiedon hyödyntäminen ei ollut systemaattista. Keskeisiksi haasteiksi nousivat osaamisen epätasainen jakautuminen, raportointikäytäntöjen hajanaisuus, tiedon saavutettavuuteen liittyvät ongelmat sekä raportointiin liittyvien vastuiden epäselvyys.

Opinnäytetyön kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata osaamisen kehittämissuunnitelma. Osaamisen kehittämissuunnitelma laadittiin raportointijärjestelmän käyttöönoton ja raportointitiedon hyödyntämisen tueksi. Kehittämiskysymyksenä oli: Miten raportointijärjestelmän käyttöönottoon ja hyödyntämiseen liittyvää osaamista voidaan kehittää organisaatiossa? Aineisto kerättiin haastattelulla ja analysoitiin teemoittelun avulla. Suunnitelmaa täsmennettiin virtuaalisessa kehittämistyöpajassa, jossa tarkennettiin erityisesti toimenpiteitä, kohderyhmiä ja arviointimittareita. Kehittämissuunnitelma jäsentää osaamisen kehittämistä muun muassa raportointijärjestelmän käytön, raportointikäytäntöjen yhtenäistämisen, vastuiden selkeyttämisen sekä käyttöönoton tuen näkökulmista. Lisäksi toteutettiin pilotointi, jossa arvioitiin osaamisen kohdentamisen mallin toimivuutta käytännössä. Kehittämiskysymyksenä oli: Millaisia tarkennustarpeita pilotointi tuottaa? Pilotoinnin perusteella suunnitelma koettiin pääosin selkeäksi ja tarkoituksenmukaiseksi, mutta se edellyttää vielä tarkennuksia erityisesti osaamistasojen määrittelyyn ja koulutusten kohdentamiseen.

Opinnäytetyön neljännen syklin tarkoitus oli kuvata osaamisen kehittämisen implementointisuunnitelma. Neljännessä syklissä laadittiin implementointisuunnitelma, jonka tavoitteena on varmistaa osaamisen kehittämistoimenpiteiden käytäntöön vieminen organisaatiossa. Kehittämiskysymyksenä oli: Miten raportointijärjestelmän käyttöönotto ja osaamisen kehittäminen saadaan implementoitua osaksi organisaation pysyvää toimintaa? Suunnitelma sisältää keskeiset toimenpiteet, vastuut, aikataulut sekä seurannan mittarit, joiden avulla osaamisen kehittämistä voidaan toteuttaa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti.

Opinnäytetyö osoitti, että raportointijärjestelmän käyttöönotto ei ole pelkästään tekninen prosessi, vaan edellyttää suunnitelmallista osaamisen kehittämistä, selkeitä toimintakäytäntöjä sekä johtamisen tukea. Osaamisen kehittämissuunnitelma ja implementointisuunnitelma tarjoavat organisaatiolle rakenteelliset välineet raportointitiedon systemaattisen hyödyntämisen vahvistamiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää laajemmin sosiaali-ja terveydenhuollon organisaatioissa raportointikäytäntöjen ja tiedolla johtamisen kehittämisessä.