Toimeksiantajaorganisaation aineellisen palkitsemisen kehittäminen
Honka, Eeva (2026)
Honka, Eeva
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052818277
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052818277
Tiivistelmä
Palkitsemisen kehittäminen on ajankohtaista sosiaali- ja terveysalalla, joka kärsii kasvavasta työvoimapulasta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Työntekijöiden sitouttamisessa ja motivoimisessa rahallinen palkitseminen voi olla merkittävä tekijä. Toimiva palkitsemisjärjestelmä voi toimia houkuttelevana tekijänä osaavan työvoiman saamisessa yritykseen sekä sitouttaa nykyistä henkilöstöä pysymään yrityksessä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimeksiantajaorganisaation aineellista palkitsemista. Kehittämisen tuotoksena organisaatiolle laadittiin tulospalkkiojärjestelmän malli. Opinnäytetyön metodologiana oli toimintatutkimus, jonka tavoitteena on yhdistää työelämän kehittäminen ja tutkimus. Toimintatutkimus etenee sykleittäin, ja jokaisella syklillä on oma tarkoitus ja tutkimuskysymys.
Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa organisaation tarve tulospalkkiojärjestelmälle, jossa huomioitiin sekä organisaation edustajan että henkilökunnan näkökulmat. Syklin tutkimuskysymys oli, mitkä ovat organisaation tarpeet ja toiveet tulospalkkiojärjestelmälle? Aineistonhankintametodina käytettiin organisaation edustajan sekä henkilöstön avoimia yksilö- ja ryhmähaastatteluja. Haastatteluiden aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluista nousi esille tulospalkkiomallin kehittämisen tueksi organisaatiolle merkityksellisiä tavoitteita ja mittareita.
Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa aikaisempaa tutkimustietoa tulospalkkiojärjestelmistä järjestelmän kehittämisen tueksi. Syklin tutkimuskysymys oli, mitä tutkittua tietoa tulospalkitsemisjärjestelmistä on saatavilla? Toisessa syklissä toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jossa mukaillen hyödynnettiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulospalkkiojärjestelmästä saatiin tietoa järjestelmän kehittämisessä huomioitavista asioista, suoritusmittareista ja tavoitteista sekä kielteisistä kokemuksista.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata tulospalkkiojärjestelmää, joka edistää organisaation aineellista palkitsemista. Syklin tutkimuskysymys oli, millainen malli edistää organisaation aineellista palkitsemista? Kolmannessa syklissä laadittiin tulospalkkiojärjestelmän malli, joka edistää toimeksiantajaorganisaation aineellista palkitsemista. Mallin laadinnassa hyödynnettiin ensimmäisessä syklissä saatuja ryhmähaastattelujen ja organisaation edustajan haastattelun tuloksia sekä toisessa syklissä kirjallisuuskatsauksesta saatuja tuloksia. Valmista mallia pilotoitiin organisaatiossa, jonka jälkeen toimeksiantajaorganisaatio hyväksyi valmiin mallin.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata implementointisuunnitelma, jonka avulla tulospalkkiojärjestelmän malli voidaan ottaa käyttöön organisaatiossa. Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottosuunnitelma kuvattiin Ottawa-mallin mukaisesti. Suunnitelmassa on kuvattu toimenpiteet, joilla organisaation aineellista palkitsemista voidaan edistää ja tulospalkkiojärjestelmä ottaa käyttöön. Tulospalkkiojärjestelmää on tärkeää seurata ja arvioida säännöllisesti, sekä tehdä tarvittaessa muutoksia tavoitteisiin ja mittareihin. Tulospalkkiojärjestelmän tulisi aina vastata organisaation strategisiin tavoitteisiin ja ohjata toimintaa oikeaan suuntaan.
Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa organisaation tarve tulospalkkiojärjestelmälle, jossa huomioitiin sekä organisaation edustajan että henkilökunnan näkökulmat. Syklin tutkimuskysymys oli, mitkä ovat organisaation tarpeet ja toiveet tulospalkkiojärjestelmälle? Aineistonhankintametodina käytettiin organisaation edustajan sekä henkilöstön avoimia yksilö- ja ryhmähaastatteluja. Haastatteluiden aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluista nousi esille tulospalkkiomallin kehittämisen tueksi organisaatiolle merkityksellisiä tavoitteita ja mittareita.
Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa aikaisempaa tutkimustietoa tulospalkkiojärjestelmistä järjestelmän kehittämisen tueksi. Syklin tutkimuskysymys oli, mitä tutkittua tietoa tulospalkitsemisjärjestelmistä on saatavilla? Toisessa syklissä toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jossa mukaillen hyödynnettiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulospalkkiojärjestelmästä saatiin tietoa järjestelmän kehittämisessä huomioitavista asioista, suoritusmittareista ja tavoitteista sekä kielteisistä kokemuksista.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata tulospalkkiojärjestelmää, joka edistää organisaation aineellista palkitsemista. Syklin tutkimuskysymys oli, millainen malli edistää organisaation aineellista palkitsemista? Kolmannessa syklissä laadittiin tulospalkkiojärjestelmän malli, joka edistää toimeksiantajaorganisaation aineellista palkitsemista. Mallin laadinnassa hyödynnettiin ensimmäisessä syklissä saatuja ryhmähaastattelujen ja organisaation edustajan haastattelun tuloksia sekä toisessa syklissä kirjallisuuskatsauksesta saatuja tuloksia. Valmista mallia pilotoitiin organisaatiossa, jonka jälkeen toimeksiantajaorganisaatio hyväksyi valmiin mallin.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata implementointisuunnitelma, jonka avulla tulospalkkiojärjestelmän malli voidaan ottaa käyttöön organisaatiossa. Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottosuunnitelma kuvattiin Ottawa-mallin mukaisesti. Suunnitelmassa on kuvattu toimenpiteet, joilla organisaation aineellista palkitsemista voidaan edistää ja tulospalkkiojärjestelmä ottaa käyttöön. Tulospalkkiojärjestelmää on tärkeää seurata ja arvioida säännöllisesti, sekä tehdä tarvittaessa muutoksia tavoitteisiin ja mittareihin. Tulospalkkiojärjestelmän tulisi aina vastata organisaation strategisiin tavoitteisiin ja ohjata toimintaa oikeaan suuntaan.