Visualizing Location Based Data on an HTML Platform
Salminen, Janne (2015)
Salminen, Janne
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505158293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505158293
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoitus oli luoda verkon käyttödataa visualisoiva sovellus. Sovellus tuli matkapuhelinverkkoyhtiölle markkinointikäyttöön, tarkoituksena havainnollistaa verkon datamäärien ja käyttäjien määrän räjähtävää kasvua ja sitä myötä uusien verkkoinvestointien tarvetta. Sovelluksen oli tarkoitus toimia automatisoidusti tietokoneen selaimessa.
Kaikenlaisen sijaintipohjaisen datan määrä on kasvussa, ja sen hahmottaminen numeroina on hankalaa. Sijaintipohjaisen datan näyttämiseen ja muokkaamiseen on perinteisesti käytetty paikkatietojärjestelmiä. Nämä järjestelmät ovat kuitenkin lähinnä tieteelliseen käyttöön, joten selkeämpi datan visualisointi on tehokkain tapa havainnollistaa suuria määriä tietoa. Verkossa toimivien karttapalveluiden kehitys on tuonut paikkatiedon lähemmäs kuluttajia ja sitä myötä myös paikkatietodatan visualisointi on mullistunut.
Datan visualisointiin on kehitetty erilaisia työkaluja lähinnä karttapalvelutarjoajien toimesta. Karttapalveluiden ohjelmointirajapinnat ja karttavisualisointiin varta vasten tarkoitetut työkalut yhdistettynä uusiin HTML5-teknologioihin ja kirjastoihin mahdollistavat monipuoliset selaimessa toimivat visualisoinnit. Osassa palveluista on graafinen käyttöliittymä, ne ovat hyvin pelkistettyjä ja sopivatkin tavallisille käyttäjille, koska aloituskynnys on matala. Kokeneemmat käyttäjät voivat yhdistellä ja muokata olemassa olevia teknologioita, jolloin on mahdollista luoda hyvinkin näyttäviä visualisointeja.
Insinöörityössä vertailtiin erilaisia sijaintipohjaisen datan visualisointiin soveltuvia alustoja ja niiden käyttömahdollisuuksia. Tällä hetkellä kaikki alustat kärsivät jonkinlaisista vajavaisuuksista, ja ominaisuuksiltaan ne lähinnä täydentävät toisiaan. Tämän takia oikean alustan valinta riippuu hyvin pitkälti käyttötarkoituksesta, kuten tiedon määrästä ja tyypistä, halutusta ulkoasusta ja interaktiivisuus- tai automaatio-ominaisuuksista. Jotta alustan valinta onnistuisi, tekniset vaatimukset olisi määriteltävä huolellisesti ennen valintaa.
Itse sovellus tehtiin käyttämällä alustaa, joka mahdollistaa kolmiulotteiset visualisoinnit. Valinta oli hyvä, koska dataa näytettiin maailmanlaajuisesti. Työn edetessä vaatimukset kuitenkin muuttuivat, jolloin alustan ominaisuuksissa olevat rajoitteet aiheuttivat paljon haasteita, joiden ratkaisemiseksi jouduttiin käyttämään muita teknologioita. Lopputuloksesta tuli toimiva, joskin esimerkiksi datan päivittäminen on melko hidasta.
Kaikenlaisen sijaintipohjaisen datan määrä on kasvussa, ja sen hahmottaminen numeroina on hankalaa. Sijaintipohjaisen datan näyttämiseen ja muokkaamiseen on perinteisesti käytetty paikkatietojärjestelmiä. Nämä järjestelmät ovat kuitenkin lähinnä tieteelliseen käyttöön, joten selkeämpi datan visualisointi on tehokkain tapa havainnollistaa suuria määriä tietoa. Verkossa toimivien karttapalveluiden kehitys on tuonut paikkatiedon lähemmäs kuluttajia ja sitä myötä myös paikkatietodatan visualisointi on mullistunut.
Datan visualisointiin on kehitetty erilaisia työkaluja lähinnä karttapalvelutarjoajien toimesta. Karttapalveluiden ohjelmointirajapinnat ja karttavisualisointiin varta vasten tarkoitetut työkalut yhdistettynä uusiin HTML5-teknologioihin ja kirjastoihin mahdollistavat monipuoliset selaimessa toimivat visualisoinnit. Osassa palveluista on graafinen käyttöliittymä, ne ovat hyvin pelkistettyjä ja sopivatkin tavallisille käyttäjille, koska aloituskynnys on matala. Kokeneemmat käyttäjät voivat yhdistellä ja muokata olemassa olevia teknologioita, jolloin on mahdollista luoda hyvinkin näyttäviä visualisointeja.
Insinöörityössä vertailtiin erilaisia sijaintipohjaisen datan visualisointiin soveltuvia alustoja ja niiden käyttömahdollisuuksia. Tällä hetkellä kaikki alustat kärsivät jonkinlaisista vajavaisuuksista, ja ominaisuuksiltaan ne lähinnä täydentävät toisiaan. Tämän takia oikean alustan valinta riippuu hyvin pitkälti käyttötarkoituksesta, kuten tiedon määrästä ja tyypistä, halutusta ulkoasusta ja interaktiivisuus- tai automaatio-ominaisuuksista. Jotta alustan valinta onnistuisi, tekniset vaatimukset olisi määriteltävä huolellisesti ennen valintaa.
Itse sovellus tehtiin käyttämällä alustaa, joka mahdollistaa kolmiulotteiset visualisoinnit. Valinta oli hyvä, koska dataa näytettiin maailmanlaajuisesti. Työn edetessä vaatimukset kuitenkin muuttuivat, jolloin alustan ominaisuuksissa olevat rajoitteet aiheuttivat paljon haasteita, joiden ratkaisemiseksi jouduttiin käyttämään muita teknologioita. Lopputuloksesta tuli toimiva, joskin esimerkiksi datan päivittäminen on melko hidasta.