Seinäjoki kokouskaupunkina : Nykytilanne ja kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyöllä on kolme tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on selvittää hyvän kokouskaupungin ominaisuuksia sekä kokouksiin liittyviä peruspalveluja. Toinen tavoite on selvittää organisaation ostopäätöskriteerejä näiden palvelujen suhteen. Kolmantena tavoitteena on tarkentaa edellä mainitut tekijät siihen, millainen kokouskaupunki Seinäjoki on, sekä mitä vahvuuksia, heikkouksia ja kehittämisen alueita Seinäjoella on kokouskaupunkina. Tutkimuksen perustana on kokouksen käsite, jota käytetään läpi työn yleiskäsitteenä kaiken tyyppisille kokouksille ja kongresseille. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu eri kokoustyyppien ja kokouksen rakenteen määrittelystä, kokouspaikkakunnan palveluista ja kokoustilamahdollisuuksista sekä organisaation yritysasiakassuhteiden ja ostopäätöskriteerien määrittelystä. Teoriaosion jälkeen esitellään Seinäjoen tärkeimmät kokouspalvelut. Työn empiirinen osio toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena syvähaastatteluina. Haastatteluun osallistui 12 kokousten järjestämisen parissa työskentelevää henkilöä eri organisaatioista. Tutkimuksessa huomattiin, kuinka usea teoriassa mainittu hyvän kokouspaikan ominaisuus ja kokouspaikan valintakriteeri tuli esille myös haastatteluissa. Seinäjoella on monia ominaisuuksia, joita kokousjärjestäjät arvostavat. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa monipuoliset kokouspaikat, sijainti ja liikenneyhteydet, majoituskapasiteetti, kokemus ja ammattitaito tapahtumien järjestämisessä, kaupungin koko ja selkeys sekä persoonallisuus. Kehittämisen suhteen Seinäjoki voi kokouskaupunkina korostaa markkinoinnissaan esimerkiksi tavoitettavuutta ja kokoustilojen monipuolisia mahdollisuuksia. Hintakilpailussa kokousten järjestäjille voitaisiin esitellä myös edullisempi vaihtoehto, mikäli hinta on ratkaiseva tekijä valinnassa. Seinäjoki on persoonallinen kaupunki, mitä tulisi tuoda esille myös kokouksissa, niiden materiaaleissa sekä personoidumman oheisohjelmatarjonnan kehittämisessä.

The thesis has three goals. The first goal is to find out qualities that make a good conference city, and basic services that are associated with meetings. Second goal is to find out organizations’ criterions that lead to the decision to purchase these services. The third goal is to specify above-mentioned factors into what kind of conference city Seinäjoki is and which strengths, weaknesses and areas of development it has as a conference city. The foundation of this study is the concept of a meeting, which is used through the thesis as a general concept for all kinds of meetings and congresses. The theoretical framework of the study consists of defining different types of meetings and the structure of meetings, services of a conference city, possible conference rooms, defining of organization’s customer relationships with companies and criteria for purchase. After the theory, there are the most important conference services of Seinäjoki presented. The empirical part of the study was executed as a qualitative study as deep interviews. Twelve people who work in different organizations among organizing meetings took part in the interview. It was noticed in the study how many of the good qualities and criteria of choosing a conference location mentioned in the theory also came out in the interviews. Seinäjoki has several qualities that organizers of meetings appreciate. These qualities are among other things diverse meeting rooms, location and traffic communication, capacity of accommodation, experience and expertise in organizing events, the size and logicality of the city, as well as its personality. To develop the city, Seinäjoki could emphasize as a congress city its accessibility and diversity of possible meeting rooms in its marketing. When it comes to competing with prices, city could introduce also a more affordable alternative if price is the decisive factor in choosing the meeting location. Seinäjoki is a distinctive city, and its characteristics should also be introduced in meetings, in the material that is used in meetings and developing the selection of more personalized social programs.