KINUVA-verkosto : nuoruusikä ja hyvinvointipalveluiden tuki Kirkkonummella
Mäki-Kokkila, Katariina (2015)
Mäki-Kokkila, Katariina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188591
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188591
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee hyvinvointipalveluita ja niiden tehtävää yhteiskunnassa, osallisuutta ja sen vahvistamista hyvinvointia lisäävänä keinona, kun kohteena ovat kunnassa yläkoulua käyvät nuoret ja heidän perheensä. Opinnäytetyön kehittämistehtävä muodostui Kirkkonummen kunnan hyvinvointipalveluissa vanhempien ja yläkouluikäisten nuorten parissa toimivien eri toimialojen työntekijöiden yhteistoiminnasta KINUVA (Kirkkonummen nuoret ja vanhemmat)-verkostossa. KINUVA:n yhteiskehittämisen päämääränä oli kartoittaa kyseiselle kohderyhmälle suunnatut osallisuutta vahvistavat toiminnot ja koota ne yhteisesti kehitetyn työvälineen avulla sekä kehittää uusia osallisuutta vahvistavia toimintoja kohderyhmälle.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksellisena kehittämistehtävänä kehittävän työntutkimuksen ekspansiivista oppimisen syklin mallia hyödyntäen. Opinnäytetyön kahden kehittämissyklin toteuttaminen edellytti suunnittelun, arvioinnin, havainnoinnin ja reflektoinnin vaiheiden vuorottelua kehittämisprosessin aikana. KINUVA-verkoston toimijat kokoontuivat yhteiskehittämään vuosien 2013-2015 välisenä aikana 11 kertaa. Lisäksi verkosto järjesti kaksi yläkoululaisten nuorten vanhemmille suunnattua osallisuuden vahvistumisen kokemuksia edistämään pyrkivää tilaisuutta. Yhteiskehittämisen dokumentointi toteutettiin kokoontumiskertojen aiheista ja niistä käydyistä keskusteluista osallistuvan havainnoinnin ja reflektiivisyyteen pyrkivien kenttäpäiväkirjamerkintöjen avulla. Kehittämissyklien etenemisen tarkastelukohtina toimivat uusien yhteistoiminnallisten tilaisuuksien jälkeen käydyt reflektiota sisältäneet palautekeskustelut ja niitä seuranneet yhteiskehittämisen kokoontumiskerrat.
KINUVA -yhteiskehittämisen tuloksena opittiin eri toimialoilla työskentelevien työstä, kehittämisen toimintajärjestelmästä ja muodostettiin yhteistä näkemystä osallisuutta vahvistavista toiminnoista. Uusia osallisuutta korostavia yhteistoimintoja kehitettiin ”Vanhempain-ryhmätyksen” ja ”Lauantaifoorumin” muodoissa. Kunnan toimijoiden perustyön tekemisen avuksi suunniteltua kohderyhmälle suunnatut toiminnot kokoavaa palveluohjauksellista työvälinettä ei saatu tämän kehittämistehtävän aikana valmiiksi. Hyvinvointipalveluiden toimijoiden kehittämisyhteistyössä nähtiin yhteistyön voiman ja asiakaslähtöisen työotteen merkitys kehitettäessä vaikuttavampia palvelu- ja toimintamuotoja sekä havaittiin hallinto- ja organisaatiolähtöisen hyvinvointipalveluiden uudistamisen estävän tehokasta ja vaikuttavaa työtä.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksellisena kehittämistehtävänä kehittävän työntutkimuksen ekspansiivista oppimisen syklin mallia hyödyntäen. Opinnäytetyön kahden kehittämissyklin toteuttaminen edellytti suunnittelun, arvioinnin, havainnoinnin ja reflektoinnin vaiheiden vuorottelua kehittämisprosessin aikana. KINUVA-verkoston toimijat kokoontuivat yhteiskehittämään vuosien 2013-2015 välisenä aikana 11 kertaa. Lisäksi verkosto järjesti kaksi yläkoululaisten nuorten vanhemmille suunnattua osallisuuden vahvistumisen kokemuksia edistämään pyrkivää tilaisuutta. Yhteiskehittämisen dokumentointi toteutettiin kokoontumiskertojen aiheista ja niistä käydyistä keskusteluista osallistuvan havainnoinnin ja reflektiivisyyteen pyrkivien kenttäpäiväkirjamerkintöjen avulla. Kehittämissyklien etenemisen tarkastelukohtina toimivat uusien yhteistoiminnallisten tilaisuuksien jälkeen käydyt reflektiota sisältäneet palautekeskustelut ja niitä seuranneet yhteiskehittämisen kokoontumiskerrat.
KINUVA -yhteiskehittämisen tuloksena opittiin eri toimialoilla työskentelevien työstä, kehittämisen toimintajärjestelmästä ja muodostettiin yhteistä näkemystä osallisuutta vahvistavista toiminnoista. Uusia osallisuutta korostavia yhteistoimintoja kehitettiin ”Vanhempain-ryhmätyksen” ja ”Lauantaifoorumin” muodoissa. Kunnan toimijoiden perustyön tekemisen avuksi suunniteltua kohderyhmälle suunnatut toiminnot kokoavaa palveluohjauksellista työvälinettä ei saatu tämän kehittämistehtävän aikana valmiiksi. Hyvinvointipalveluiden toimijoiden kehittämisyhteistyössä nähtiin yhteistyön voiman ja asiakaslähtöisen työotteen merkitys kehitettäessä vaikuttavampia palvelu- ja toimintamuotoja sekä havaittiin hallinto- ja organisaatiolähtöisen hyvinvointipalveluiden uudistamisen estävän tehokasta ja vaikuttavaa työtä.