Etähoito kotihoidossa - hankkeesta palveluksi

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Vantaan kaupungin kotihoitoon etähoitopalvelun toimintamalli ja etsiä vaikuttavia tekijöitä, jotka huomioon ottamalla etähoito voidaan viedä onnistuneesti hankkeesta palveluksi. Työ on laadullinen tutkimus, jossa tutkimusaineistoa kerättiin teemahaastatteluilla neljältä eri eurooppalaiselta kaupungilta ja Vantaan kotihoidon päälliköltä. Haastatteluilla saatiin kerättyä käytännön kokemusta etähoitohankkeista ja laaja kuvaus kotihoidon toimintaympäristöstä. Teoriapohja rakennettiin tukemaan haastatteluista kerättyä materiaalia etsimällä ja tutustumalla muihin toteutettuihin etähoitohankkeisiin ja keräämällä tietoa käyttäjäryhmien kokemuksista etähoidosta ja siihen liittyvistä hankkeista.

Opinnäytetyö nosti esille monia haasteita etähoitohankkeissa. Teknologia herättää molemmissa käyttäjäryhmissä, hoitohenkilökunnassa ja ikäihmisissä ennakkoluuloja ja epävarmuutta. Muutos toimintatavoissa vaatii paljon tukea ja aikaa. Johdon tuki on tärkeää. Hankkeisiin tulee resursoida heti alussa ja markkinointiin tulee panostaa. Hyvä liiketoimintasuunnitelma ja sen jatkuva päivittäminen on tärkeää.

Työ osoitti, kuinka vaikeaa on valita oikea toimintamalli etähoidolle. Siihen vaikuttavat käyttäjäryhmien tarpeiden lisäksi saatavilla olevan teknologian ominaisuudet ja palvelulle määritelty sisältö. Vantaalle järkevin malli lähteä toteuttamaan etähoitoa on keskitetty palvelumalli, jossa yksi yksikkö vastaa koko kaupungin alueen etähoitopalvelun toiminnasta ja sen asiakkaista. Palvelunsisältö on aluksi etähoitoon soveltuvien asiakaskäyntien korvaamista kuvapuhelulla, esimerkiksi lääkemuistutukset.

The purpose of this study was to produce an action plan for virtual care in home care services for the city of Vantaa. The goal was to find the key points that affect the process of turning a project into successful service. The study was carried out as a qualitative research where research material was collected from theme interviews with project workers from four cities and one of the home care managers of the city of Vantaa. The interviews helped to collect practical information on virtual care projects and a wide description of the field of home care. The theoretical part of the study was built to support the material collected from the interviews by researching other virtual care projects and user experiences of virtual care and technology acceptance.

The study revealed several challenges in virtual care projects. Providing care through technology is a something new and it raises prejudice and uncertainty. Getting used to the changes takes time and requires resources. Support from the management side is important. The projects should be provided with enough resources already at an early stage and it is important to invest in project marketing. A good business plan is essential.

The study shows how difficult it is to choose the right action model for virtual care. The model is affected not only by the needs of the two user groups but also the features of the technology available and the defined service content. The easiest model for the city of Vantaa is to start to develop virtual care with a centralized action plan where one unit answers for all the virtual care operations and customers in the city area. The service content should first be kept simple, e.g. replacing short home care visits with video phone calls.