2016 Uudistus kirjanpitolakiin ja sen vaikutus tilitoimistotyöhön

Abstract

Vuoden 2013 kesäkuussa Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat uuden tilinpäätösdirektiivin, joka tulisi korvaamaan vuoden 1973 tilinpäätösdirektiivin sekä vuoden 1983 konsernitilinpäätösdirektiivin. Myös Suomi jäsenmaana velvoitettiin sisällyttämään uusi tilinpäätösdirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Työ- ja elinkeinoministeriö kokosi työryhmän, jonka tavoitteena oli tehdä ehdotus lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutustua työryhmän tekemään ehdotukseen kirjanpitolain uudistukseksi ja sen pohjalta tutkia erityisesti mikro- ja pienyrityksiä koskevia muutoksia sekä kirjanpitolain uudistuksen vaikutusta tilitoimistotyöhön. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusta varten haastateltiin kolmen erikokoisen tilitoi-miston edustajia. Haastatteluissa pyrittiin selvittämään tilitoimistojen edustajien ajatuksia kirjanpitolain uudistuksesta, mahdollisista muutostarpeista ja kirjanpitolain uudistuksen vaikutuksista. Työ toteutettiin vuosien 2014 ja 2015 aikana.

Tutkimustulosten perusteella voitiin päätellä, ettei kirjanpitolain uudistuksella olisi suuria vaikutuksia haastateltujen tilitoimistojen edustajien näkemyksen mukaan. Mikro- ja pienyrityksille suunnattujen helpotusten uskottiin tuovan etenkin hallinnollista hyötyä. Kaikki haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että he aikovat käyttää asiakkaidensa tilinpäätöksiä laatiessa pelkästään pienyrityksille suunnattuja helpotuksia. Taloudellisten vaikutusten uskottiin olevan minimaalisia niin asiakkaille kuin tilitoimistoillekin.

In June 2013 the European parliament and council implemented a new accounting directive concerning annual financial statements, consolidated financial statements and related reports of certain types of undertakings that would substitute the accounting directives implemented in 1978 and 1983. As a member state of the European Union, Finland had to observe the new Accounting Directive in view of its own national Accounting Act. The ministry of Employment and the Economy of Finland set up a task force whose purpose was to make a proposal for the amendments to be made in the national Accounting Act.

The goal of this thesis project was to examine the task force proposal and research the changes affecting micro and small companies and also the impact of the renewed Accounting Act on their work in accounting firms. This thesis was executed as a qualitative research. For the research, three representatives from three accounting firms of different sizes were interviewed. The main goal for the interviews was to find out the representatives thoughts on the changes of the renewal of the national Accounting Act, the need for updates/changes in the office and the implications of the renewed Accounting Act. This thesis was executed during the years 2014 and 2015.

Based on the findings of the research and interviews, the interviewees reported that the renewed national Accounting Act would not have a major implication on their accounting firms or their customers. The representatives thought that micro and small companies would benefit from the concessions given to them, at least on the administrative level. All the interviewees agreed on the fact that they were going to utilize the concessions given to small companies instead of the ones given to micro companies when drawing up their customers financial statements. To conclude, all the interviewees believed that the economic benefits from the renewed national Accounting Act would be minimal for their accounting firms and their customers.