Vertaisohjaajan tehtävät päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumisyksikössä

Abstract

Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää asumispalveluyksikön vertaisohjaajatoimintaa. Tavoitteena oli vahvistaa asukkaiden osallisuutta oman asuinyhteisön jäsenenä. Kehittämistyön tarve oli asukas- ja työelämälähtöinen ja se toteutettiin päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikössä Vantaalla. Kehittämistehtävänä oli selvittää mitkä ovat vertaisohjaajan tehtävät asukkaan, kehittäjäryhmän ja kokeilussa mukana olleiden näkökulmasta. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksen logiikkaa hyödyntäen. Aineiston keruu toteutettiin kolmessa vaiheessa: asukkaiden yksilöllisillä teemahaastatteluilla, kehittäjäryhmän ryhmäkeskusteluina sekä kokeiluun osallistuneiden ryhmähaastatteluna. Kehittämistyön aineisto analysoitiin sisällön analyysimenetelmällä. Tuloksena syntyi kuvaus vertaisohjaajan tehtävistä. Vertaisohjaajan tehtäviksi muodostui päihteettömyyden tukeminen, osallistujien ja osallistumisen aktivointi sekä tilasta vastaaminen. Vertaisohjaaja varautuu riskeihin, huomioi muut asukkaat, opastaa ja auttaa tilanteen mukaan. Hän huolehtii päihteettömän asukastilan siisteydestä ja turvallisuudesta sekä valvoo ja ylläpitää järjestystä. Vertaisohjaajan tehtävät voidaan nähdä kuntoutumisen välineenä. Tehtävät mahdollistavat asukkaalle yhteisöllisen osallisuuden areenan ,jossa voi vahvistaa omia sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, vaikuttaa yhteisiin asioihin ja hyödyntää aiempia kokemuksia itsensä ja yhteisön hyväksi.

The purpose of this Master thesis was to develop the peer guidance activity in housing service unit. The aim was to strengthen the residents' participation as a member of their own residential community. The need for the study was residents -and workplace-oriented, and it was conducted in substance abuse and mental health rehabilitation housing service unit in Vantaa. The aim of this study was to find out what are the tasks of peer from perspective of residents, the developer group and the persons involved in the experiment. The study was carried out using action research logic. Data collection was carried out in three phases: theme interviews with individual residents, group discussions with developer group as well as group interview with the participants in the experiment. The data was analyzed by content analysis. The result was a description of the peer tasks which were supporting intoxicant free life, activation of the participants and participation as well as being in charge of resident space. Peer counselor prepares for risks, takes other residents into account, guides and helps when the need arises. He / She is responsible for the cleanliness and safety of intoxicant-free recident space, as well as supervises and maintains order. Peer tasks can be seen as a tool for rehabilitation. The tasks give the residents an arena of communal inclusion in which it is possible to strengthen their social interaction skills, influence the common affairs and to utilize previous experiences for personal and community benefit.