Faasitasapainokennon käyttöönotto ja testaus
Kivelä, Tommi (2015)
Kivelä, Tommi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188638
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188638
Tiivistelmä
Insinöörityössä koottiin ja testattiin uusi tutkimus- ja mittauslaitteisto Aalto-yliopistolle. Kyseessä oli muuttuvatilavuuksinen kenno, jolla oli tarkoitus tutkia faasitasapainoja. Kennolla oli tarkoitus päästä yli 200 °C lämpötiloihin ja lähes 100 bar paineeseen. Laitteistolla mitattavia perussuureita ovat lämpötila, paine ja tilavuus. Ennen työn aloittamista tehtiin pienimuotoinen HAZOP-riskienarviointi mahdollisten vaaratekijöiden minimoimiseksi.
Laitteen kokoamisvaiheessa tutkittiin eri vaihtoehtoja kennon tiivistetyypeille, liitännöille, venttiileille sekä mittauslaitteistoille. Kokoonpano- ja testausvaiheessa ongelmien ratkai-sussa pyrittiin ottamaan huomioon, mihin kennoa tulevaisuudessa insinöörityön jälkeen tul-taisiin käyttämään.
Kennon toimivuutta testattiin muutamalla mittaustyypillä. Testauksissa käytetyksi kemikaa-liksi oli valittu n-heksaani ja saatuja tuloksia vertailtiin tieteellisissä artikkeleissa ja kirjoissa ilmoitettuihin n-heksaanin ominaisuuksien arvoihin. Kennoon asennetuille antureille suori-tettiin kalibrointimittauksia ja kalibrointien jälkeen mitattiin n-heksaanin höyrynpaineita kahdella eri mittausmenetelmällä. Kennon paineanturille asennettiin kamera ja määritettiin me-netelmä kennon tilavuuden mittaamiselle kennosta otetun valokuvan perusteella. Tilavuuden avulla voidaan määrittää ominaistilavuus. Työssä tutkittiin myös n-heksaanin käyttäytymistä kriittisessä pisteessä.
Käyttöönoton jälkeen laitteiston käyttämiseen koulutettiin henkilö, joka tulisi jatkamaan laitteistolla tehtävää tutkimusta.
Laitteistolla saatiin mitattua n- heksaanin höyrynpaineita ja tulokset olivat lähellä kirjallisuuslähteiden arvoja. Tehtyjen tiivisteratkaisujen ja laitteiston kytkentävalintojen jälkeen saatiin kenno toimintakuntoon ja lisäksi saatiin tietoa millaisia muutoksia laitteistoon tulisi vielä tehdä.
Laitteen kokoamisvaiheessa tutkittiin eri vaihtoehtoja kennon tiivistetyypeille, liitännöille, venttiileille sekä mittauslaitteistoille. Kokoonpano- ja testausvaiheessa ongelmien ratkai-sussa pyrittiin ottamaan huomioon, mihin kennoa tulevaisuudessa insinöörityön jälkeen tul-taisiin käyttämään.
Kennon toimivuutta testattiin muutamalla mittaustyypillä. Testauksissa käytetyksi kemikaa-liksi oli valittu n-heksaani ja saatuja tuloksia vertailtiin tieteellisissä artikkeleissa ja kirjoissa ilmoitettuihin n-heksaanin ominaisuuksien arvoihin. Kennoon asennetuille antureille suori-tettiin kalibrointimittauksia ja kalibrointien jälkeen mitattiin n-heksaanin höyrynpaineita kahdella eri mittausmenetelmällä. Kennon paineanturille asennettiin kamera ja määritettiin me-netelmä kennon tilavuuden mittaamiselle kennosta otetun valokuvan perusteella. Tilavuuden avulla voidaan määrittää ominaistilavuus. Työssä tutkittiin myös n-heksaanin käyttäytymistä kriittisessä pisteessä.
Käyttöönoton jälkeen laitteiston käyttämiseen koulutettiin henkilö, joka tulisi jatkamaan laitteistolla tehtävää tutkimusta.
Laitteistolla saatiin mitattua n- heksaanin höyrynpaineita ja tulokset olivat lähellä kirjallisuuslähteiden arvoja. Tehtyjen tiivisteratkaisujen ja laitteiston kytkentävalintojen jälkeen saatiin kenno toimintakuntoon ja lisäksi saatiin tietoa millaisia muutoksia laitteistoon tulisi vielä tehdä.