Taloteknisten järjestelmien energiatehokkuuden parantaminen korjaus- ja muutostöissä : 1960- ja 1970-lukujen kerrostalot

Abstract

Työn tilaajana toimi Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto. Työn tarkoituksena oli selvittää talotekniikan korjaustoimenpiteiden energiatehokkuutta ja kustannustehokkuutta takaisinmaksuajan ja nykyarvon muodossa. Tarkasteltavat rakennukset rajattiin 1960- ja 1970-lukujen kerrostaloihin näiden suuren lukumäärän ja korjausrakentamisen tarpeen perusteella.

Tarkasteltava rakennus kuvastaa hyvin kyseisen ajan jakson tyyppiratkaisuja, myös kulutuksiltaan. Työssä tarkasteltiin vesijohto-, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien energiansäästöratkaisuja. Järjestelmien energiansäästölaskemien tarkastelujaksot perustuivat järjestelmien teknisiin käyttöikiin. Vesimittareiden asentamisen tarkastelujaksona käytettiin 30 vuotta, huomioiden vesimittareiden peruskorjauskustannukset 15 vuoden välein. Energiansäästöratkaisuna vesijohtopuolella tarkasteltiin vesimittareiden asentamista ja vesijohtojen eristämistä linjasaneerauksen yhteydessä. Lämmityspuolen tarkasteltavat energiansäästötoimenpiteet olivat lämmitysverkoston perussäätö ja patteriventtiilien uusiminen sekä lämmitysjärjestelmän uusiminen tai vaihtaminen. Ilmanvaihtojärjestelmien energiansäästötoimenpiteitä olivat olemassa olevien huippuimureiden uusiminen ja lämmöntalteenotolla varustetun koneellisen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen. Työssä tarkasteltiin poistoilmalämpöpumpun lisäämistä olemassa olevaan poistoilmajärjestelmään.

Laskemien perusteella tarkasteltavan rakennuksen osalta päästiin seuraavanlaisiin tuloksiin. Useimmat energiansäästötoimenpiteet ovat takaisinmaksuaikojen perusteella kannattavia. Kuitenkin suurin osa toimenpiteistä on sellaisia, jotka ovat kannattavia toteuttaa vain muun saneerauksen yhteydessä. Vesimittareiden asentaminen oli kannattavaa kaikissa tarkastelluissa ratkaisuissa. Tarkasteltavista ilmanvaihdon energiansäästöratkaisuista vain huippuimureiden vaihtamista voidaan perustella energiansäästöllä. Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen tai uusiminen ovat harvoja toimenpiteitä joita voidaan perustella pelkästään energiansäästöllä, kun alkuperäisenä lämmönlähteenä on huonolla hyötysuhteella toimiva öljykattila.

The purpose of this Master’s thesis was to study the energy efficiency and cost-effectiveness of building services system renovations in regard to the repayment period and present value. The buildings examined were apartment buildings from the 1960s and 1970s because of their availability and need for renovation.

The final year project studied suitable energy-saving solutions for the building services systems in the sample building, which was typical for the time period. The cost-effectiveness calculation periods were based on the technological life span of each system. For water systems, the solutions studied were the installation of water meters and the isolation of water pipes during a renovation project. The energy-saving measures for heating were balancing the system and installation of radiator valves, replacing the heating system with a new one or renovating the old system. For ventilation systems, the energy-saving solutions were the renewal of the roof extractor and the installation of a ventilation system with heat recovery. Furthermore, adding an exhaust air heat pump to the existing exhaust air system was considered.

Most of the energy-saving measures proved to have a profitable payback period when implemented with a major renovation. Installation of water meters was profitable in all cases. For ventilation systems, only the renewal of a roof extractor could be justified by energy savings. Renovating or replacing the heating system was one of the few measures that could be justified by energy savings alone, as the original heat source was an oil-fired boiler with low efficiency.