Laajat intervallihypyt osana melodista jazzimprovisointia

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on esitellä laajojen intervallihyppyjen esiintyvyyttä solistisessa jazzimprovisoinnissa. Tarkoituksenani on havainnollistaa, että laajoilla intervallihypyillä ei ole merkittävää roolia traditionaalisessa jazzimprovisoinnissa ja käsitellä siihen liittyviä syitä. Esitän työssäni, että laajojen intervallihyppyjen vähäinen rooli traditionaalisessa jazzimprovisoinnissa heijastuu myös tämän päivän jazzmusiikissa siten, että laajat intervallihypyt jäävät helposti pienempään rooliin kuin olisi melodisen monipuolisuuden ja yllätyksellisyyden kannalta suotavaa. Lisäksi osoitan syitä, miksi jazzmusiikkia soittavien muusikoiden olisi perusteltua käyttää monipuolisesti laajoja intervallihyppyjä improvisoinnissaan.

Tarkastelen tutkielmassani laajojen intervallihyppyjen käyttöä rajoittavia tekijöitä jazzimprovisoinnissa. Havainnollistan teoreettisten laskutoimituksien avulla laajojen intervallihyppyjen vähäisen ja runsaan käytön välisiä eroja. Analysoin lisäksi kirjasta Jazzology otettuja melodiaesimerkkejä sekä Scott Kinseyn improvisoitua sooloa kappaleessa Essaouira. Näitä lähteitä vertailemalla pyrin osoittamaan eroja tavanomaisen ja monipuolisen laajojen intervallihyppyjen käytön välillä. Työn pääpaino on kuitenkin ilmiön esittämisessä ja omissa pohdinnoissani, joiden avulla toivon kannustavani improvisoivaa tai säveltävää lukijaa pohtimaan laajojen intervallihyppyjen roolia omassa musiikissaan.

The purpose of this study is to discuss the incidence of wide interval leaps in solo jazz improvisation. My aim is to show that wide interval leaps do not play a significant role in traditional jazz improvisation. I will also provide explanations to why this is the case. I propose that this lack of significance is reflected on contemporary jazz music, resulting in fewer wide interval leaps than one would hope for in terms of versatility and predictability. In addition, I will clarify why jazz musicians should use an expanded range of wide interval leaps when improvising.

In my thesis, I discuss the factors restricting the use of wide interval leaps in jazz improvisation. I present theoretical calculations to demonstrate differences between narrow and extensive occurrence of wide interval leaps. In addition, I analyze examples of melodies presented in the book Jazzology as well as improvised solo by Scott Kinsey. By comparing these sources I illustrate differences between regular and varied use of wide interval leaps. The main focus of the study, however, is on exploring the phenomenon and on my discussion that I hope will encourage the reader who improvises or conducts music to consider the role of wide interval leaps in his/her own music.