Typografian hyödyntäminen kaupallisessa tilassa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan myymäläsuunnittelua typografian näkökulmasta. Aihetta käsitellään monipuolisesti, aloittaen sen historiasta: Miten teksti on päätynyt rakennusten seiniin? Milloin siitä on tullut pääasiallisesti kaupallista? Fyysisen myymälän asemaa pohditaan alati teknistyvässä maailmassa, jossa nettikauppa on käden ulottuvilla kuluttajien älypuhelimissa.

Typografian käyttökohteita ja -mahdollisuuksia avataan jo olemassa olevien esimerkkien pohjalta. Missä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää? Suunnittelutyöhön annetaan käytännön vinkkejä teoriaan nojaten. Mitä siis tulisi ottaa huomioon toteutettavassa suunnittelutyössä? Kysymystä avataan pohjustamalla kirjasintyylien eroavaisuuksia ja luokittelua, sommittelua ja edellisten antamia mielikuvia. Väri- ja materiaalivalintojen vaikutusta uskottavuuteen ja tehokkuuteen käsitellään myös.

Suomalaisen kuluttajan eroavaisuuksia pohditaan strategisen designtoimisto Kuudennen Kerroksen ja Dosentti Arto Salosen tutkimuksen (2013), Tiedostavan Kuluttajan, avulla. Sen kuluttajaryhmiin nojaten hahmotellaan heille sopivaa myymälätilaa ja sinne suunniteltavaa typografiaa. Lopuksi käsitellään ajatonta typografiaa: Onko sellaista olemassakaan, ja kannattaako suunnittelutyössä noudattaa trendejä?

This thesis examines retail design from typography’s viewpoint. The addressed subject is processed in a versatile way, starting from its history. How did text end up on walls in the first place? When did it become mainly commercial orientated? The status of a physical store is changing in the technologically oriented world where online stores are at one’s elbow, in consumers smartphones.

The application of typography in retail design is demonstrated with already exsisting examples. Where and how to apply it in a real sales area? The suggestions for the practical design process are verified with theoretical aspects. What should be taken into consideration when designing? The question is answered with classifying different typefaces, compositions and the visions they might give for the viewer. Choises of colours and materials are assessed with the possible effect on credibility and efficiency to the text.

Differences between Finnish consumers are viewed by using the survey ‘Tiedostava kuluttaja’. It was executed by a strategic brand design consultancy Kuudes Kerros and Docent Arto Salonen in 2013. For each introduced consumer profile has been drafted a possible retail environment that would please the given target group. In conclusion timeless design and trends are being discussed: what is the meaning of them or is there even such things?