Audiovisuaalisen aineiston digitaalinen arkistointi : digitoinnin haasteet ja mahdollisuudet

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää audiovisuaalisen arkistoimisen keinoja ja arkistojen digitalisoimisen hyötyjä ja haittoja sekä avata digitalisoinnin takana olevia syitä. Työssä keskitytään pääosin Yleisradion ja Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (KAVI) arkistoihin ja digitointihankkeisiin, vaikka arkistointia tehdään jossain määrin myös muissa tv- ja tuotantoyhtiöissä.

Työ pohjaa Ylen ja KAVIn arkistoasiantuntijoiden haastatteluihin ja audiovisuaalisen aineiston digitointia käsittelevään kirjallisuuteen. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda kokonaiskuva digitaalisen arkistoinnin toteuttamisesta ja valottaa siihen liittyviä hyötyjä ja haasteita.

Yksi suurimmista digitaalisen arkistoinnin ongelmista on alkuperäisen aineiston säilyvyydessä. Eri formaatteja on useita kymmeniä ja aineisto voi olla kärsinyttä, ja sopivan toistimen löytäminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Vaikka aineiston voisikin muuntaa digitaalisiksi tiedostoiksi, ei ole takuuvarmaa keinoa niiden toistamiseksi edes lähitulevaisuudessa. Digitaaliset arkistot vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja varmuuskopiointia, puhumattakaan digitaalisuuden tuomista lisäkustannuksista.

Digitoinnin hyvät puolet liittyvät avoimuuden ja avoimen datan periaatteiden yleistymiseen yhteiskunnassa yhdistettynä digitaalisuuden mahdollistamaan saavutettavuuteen. Digitaaliset palvelut voivat mahdollistaa uusia palveluita ja sovelluksia.

Aihe on erittäin tärkeä juuri nyt, kun 1980- ja 1990-luvuilla suositut magneettinauhat näyttävät hapertumisen merkkejä ja digitoimisprosessi on jo pitkällä. Yle arvioi että arkistot on saatu digitoitua 2020-luvulla.

This Bachelor’s thesis examines the audiovisual archives of the Finnish public broadcasting company, Yle, as well as the national audiovisual institute KAVI. Both organizations have extensive archives of films and videotape, which are currently being digitized. There are other audiovisual archives in Finland, but these are the two most prominent ones.

The study was conducted by interviewing key staff at Yle and KAVI and studying the most recent reports written on the subject of audiovisual digitization. The aim of the research was to form a complete picture of how digital archiving is implemented, and to shed light on the challenges and gains of digital archiving.

One of the main issues with digital archiving is that analog audiovisual material can be in a plethora of formats, suffer from various stages of deterioration, and even finding a suitable playback device can be difficult or impossible. Even if the material can be converted into digital files, there is no surefire way the files can be played back even in the not-too-distant future, as digital archives require constant maintenance and backing up, not to mention the added costs of the digital.

The upside of digitization is tied to a shift in society towards transparency and open data combined with the ease of access that digital formats provide. Digital archives could enable completely new online services and applications. There is a lot of potential in digital online services.

The topic is extremely important right now, as magnetic tapes from the 1980s and 1990s are close to deterioration, and the digitization process is underway. Yle estimates to finish the digitization process during the 2020s.