Lapsivalintaprosessin muutoksen vaikutukset henkilökunnan ja asiakkaiden kokemana Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyöni tavoitteena on kerätä tietoa Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen päivähoitopaikan hakemiseen liittyvän lapsivalintaprosessin ja palveluohjauksen muutoksesta sekä sen vaikutuksista osana palvelun kehittämistä. Tutkimusasetelma muodostuu tutkittava ilmiön tarkastelusta kahtena eri ajankohtana, ennen keskitettyä palvelun muutosta ja muutoksen jälkeen. Työssä tarkastellaan palvelun lähtötilannetta sekä miten muutokselle asetetut tavoitteet toteutuivat ja missä muutoksen välittömät vaikutukset ilmenevät henkilökunnan ja asiakkaiden kokemana.

Opinnäytetyö on laadullinen aineistolähtöinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelminä olivat kyselytutkimus ja fokusryhmähaastattelu. Kyselytutkimuksen aineisto analysoitiin tilastollisella analyysillä, avoimet kysymykset sekä fokusryhmähaastattelu analysoitiin sisällöllisellä aineiston analyysillä.

Lapsivalintaprosessin lähtötilannetta kartoittavan tuloksista ilmeni, että kehittämiskohteita olivat asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu, tiedonsaanti ja palveluohjauksen laatu. Lapsivalintaprosessia ei myöskään koettu täysin tarkoituksenmukaiseksi eikä sen koettu palvelevan asiakkaiden tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla.

Keskitetylle lapsivalintaprosessille asetetut tavoitteet näyttävät tulosten perusteella toteutuneen muutoksen jälkeen hyvin. Palveluohjaustiimin myötä vastuu lapsivalinnoista ja palveluohjauksesta selkeytyi merkittävästi. Asiakkaita pystytään nykytilanteessa palvelemaan tasavertaisesti ja palveluohjauksen laatu on parantunut. Asiakkaan kohtaaminen ja kuuleminen muodostavat perustan palveluohjaajan ja asiakkaan väliselle yhteistyölle. Saavutettujen tavoitteiden lisäksi muutoksella muitakin oli positiivisia vaikutuksia, joita ei oltu kirjattu muutoksen tavoitteisiin.

Jatkotutkimusehdotuksiksi nousivat muutoksen vaikutusten selvittäminen toteuttamalla tutkimus myöhemmin uudelleen. Palveluohjauksen kehittämiseksi sähköisten palveluiden ja tiedottamisen tärkeys nousivat merkityksellisiksi.

The aim of this thesis was to collect information about the city of Espoo’s child selection process for early childhood education amongst the Finnish-speaking applicants and the impacts in the service coordination as part of advancing of the service development. The research design for this thesis consisted of investigating the above-mentioned phenomena in two different periods: before the centralized service change as well as after those changes had been implemented. The thesis observed the initial state of the service and how the planned targets were achieved accompanied by studied the specific changes perceived by staff and the clients experience.

The thesis is a qualitative evidence- based research. The data were gathered by a questionnaire and interviewing a focus group. The data collected from the questionnaire were analysed using statistical analysis. The responses of the open questions and focus group interview were analysed using content analysis.

The results showed that before the service coordination, the development targets of the child selection process were equal treatment of clients, communication of applicable information and the quality of service coordination. The child selection process was not seen as fully appropriate and it was not seen as serving the needs of clients in the best possible way.

As a result of forming the centralized child selection process the targets for the child selection process was found to have advanced. Due to the service coordination team, who is responsible for both the child selection process as well as the coordination of the service, the whole process has been examined to advance into a more well-defined and effective one. This has led to more unified and equal service for the clients and the quality of the service coordination has improved. The foundation for the cooperation between the service coordinator and the client were found to be the interaction and communication between the two parties. In addition to the targets which were achieved, the thesis found other additional positive impacts that were not initially specified in the program’s modifications changes.

Further study should focus on conducting a similar study later in order to the effects of the executed changes and the consequences of those changes. Another significant focus identified in the thesis was the possibility to improve the service coordination process with the aid of electronic services and to develop the information process.