Varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvoinnin jäljillä : Tutkimus suomalaisen kaupungin varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksista omasta työhyvinvoinnistaan

Abstract

Eri hallitusten hallitusohjelmissa ja sosiaali- ja terveyspolitiikan strategioissa yhtenä tavoitteena on ollut pyrkimys työurien pidentämiseen työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtimalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa yhden suomalaisen kaupungin varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia omasta työhyvinvoinnistaan sekä kuvailla heidän näkemyksiään keinoista työhyvinvoinnin edistämiseen ja työssä jaksamiseen. Tutkimuksen keskeiset käsitteet olivat varhaiskasvatus, työhyvinvointi ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Tutkimus oli pääosin kvantitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Vastausprosentiksi muodostui 66,7. Kyselylomakkeen strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollista menetelmää käyttäen ja avoimet kysymykset sisällönanalyysin avulla. Varhaiskasvatushenkilöstön keskimääräinen kokemus työhyvinvoinnistaan asteikolla 1–10 oli 8,5. Työhyvinvointia edistävien tekijöiden toteutumista tutkittaessa asteikolla 1–5 vastaajien korkein keskimääräinen kokemus mitattiin osaaminen-summamuuttujalle (ka 4,1). Vastaajat kokivat työn psyykkisen kuormittavuuden jonkin verran suuremmaksi kuin fyysisen kuormittavuuden. Tutkittavien mukaan toimivan vuorovaikutuksen avulla ja positiivisella asenteella työntekijät voivat eniten edistää työhyvinvointiaan. Toimivan vuorovaikutuksen, hyvän johtajuuden ja työn organisoinnin avulla työnantaja voi parhaiten vaikuttaa työhyvinvoinnin edistämiseen. Tutkimuksen mukaan varhaiskasvatushenkilöstön kokemus työhyvinvoinnistaan näyttäisi olevan hyvä, kuten myös heidän kokemuksensa työhyvinvointia edistävien tekijöiden toteutumisesta. Jatkossa olisi tarpeen tutkia mitkä tekijät aiheuttavat eniten psyykkistä kuormitusta varhaiskasvatushenkilöstön keskuudessa ja millä keinoilla kuormitusta voitaisiin vähentää.

In governmental programs of various governments and in various political strategies within social welfare and health care, one of the goals has been to prolong the working careers by ensuring the employees´ wellbeing at work. The purpose of this research was to find out how early childhood education staff in a Finnish town experience their wellbeing at work, and to describe their opinions on how to promote wellbeing and coping at work.

The key concepts of this research were early childhood education, wellbeing at work and developing wellbeing at work. The research was mainly quantitative. The material was collected with a questionnaire. The response rate was 66,7 percent. The structured questions were analyzed with a statistical method and open-ended questions were analyzed using a content analysis method.

On the scale of 1–10, the average experience of wellbeing at work among early childhood education staff was 8,5. The research on how factors that promote wellbeing at work were implemented, showed that the highest average experience, on the scale of 1–5, was measured for the competence sum of variables (average 4,1). The respondents experienced the mental stress at work to be slightly higher than the physical work load. According to the respondents, employees can best promote their own wellbeing at work through good interaction and a positive attitude. The employer can best promote the employees´ wellbeing at work through good interaction, good leadership and organization of work.

The research showed that the experience of wellbeing at work among early childhood education staff seemed to be good, as well as their experience of how the factors that promote wellbeing at work were realized. In the future, it would be good to study which factors cause the highest levels of mental stress among early childhood education staff and how it would be possible to decrease these levels.