Kun rahalle ei saa vastinetta : Työhyvinvointitoiminnan tuloksellisuutta haittaavat ilmiöt

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata kysymykseen: ”Millaiset yrityksestä tai toimialoista riippumattomat tekijät latistavat työhyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta?” Tutkittavaksi valittiin seitsemän yritystä, jotka profiloituivat ”hyvinä työnantajina”, sillä työhyvinvointiin panostaneiden yritysten uskottiin myös joutuneen uudelleenarvioimaan käytäntöjään. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena ja yritykset valittiin Great Place to Work -kilpailun sijoitusten perusteella sekä lehdistökatsauksella, jossa etsittiin viitteitä työhyvinvointiin panostamisesta.

Työpahoinvoinnin on arvioitu maksavan Suomessa vuodessa noin 41 miljardia. Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kuvaamiseen on olemassa monia malleja vaihtelevin painotuksin ja käsittein, mutta ydinsisältö on niissä sama. 1990-luvun alussa luodun työkykyjohtamisen käsitteen perusperiaatteet ja keinot niiden saavuttamiseksi ovat päteviä vielä tänäkin päivänä. Työhyvinvoinnin mittaamien puolestaan perustuu usein määrälliseen dataan, sivuttaen usein laadullisen palautteen.

Tutkimus toteutettiin laadullisena ja haastattelujen sisältöanalyysi paljasti toistuvia rakenteita ja teemoja. Esiin nousi viisi ilmiötä, jotka osaltaan vaikeuttivat työhyvinvoinnin edistämiseen työpaikoilla. Yhteistyön ongelmat työterveydenhuollon kanssa, johtamisen vaikutus, kohdentamisen ongelmat, motivaatio-ongelmat sekä hyvinvointiin liittyvän tiedon ylitarjonta. Ilmiöiden esiintyminen varmistettiin e-lomakkeena toteutetulla kyselylomakkeella. Kuudenneksi ilmiöksi näytti nousevan tehottomiksi tiedettyjen palveluiden tarjoaminen puhtaasti imagosyistä.

Havaittuihin ilmiöihin puuttumiseksi on suositeltavaa tarkastella työterveydenhuollon toimittajan kykyä tarjota räätälöityjä palveluita ja laskutusmallia, tarjota asiantuntijoille muita urapolkuja esimiesasemaan ylentämisen vaihtoehdoksi sekä käyttää hyvinvoinnista viestittäessä videoita, kuvia ja lyhyitä blogeja pelkän tekstipohjaisen viestinnän rinnalla. Tutkimuksen yhteydessä havaittiin, että vaikka työhyvinvoinnin panostusten tuoma kustannushyöty on usein haastavaa laskea ja todentaa, haastatelluissa yrityksissä oli havaittu selkeä korrelaatiota työhyvinvointi-indeksin ja sairaslomien välillä tai sairasajanpalkkakulujen ja työterveydenhuollon kulujen samanaikainen laskeminen.

The aim of this thesis was to determine what kind of universal phenomena impair effectiveness of disability management in Finnish companies. The study targeted companies that had a reputation as a good employer as it was reasoned that companies that have invested in well-being have also stumbled on the way and would thus have more information on what works and what is a waste of resources.

The research methods used were qualitative. Employees from seven companies were interviewed face to face during the process. Four of the companies represented manual labor, two were pension insurance companies and one was in a knowledge intensive field. The companies were selected on the criteria that they did well in the Great Place to Work –competition or that they had managed to project an image as an employer that has invested in workplace well-being. To determine this, a press study was concluded. While analyzing the results it became apparent that another shorter questionnaire had to be done in order to ascertain findings. This was done via an e-form.

The study found five phenomena that were impairing Finnish companies’ ability to fully benefit from their investments in disability management. These had to do with various difficulties in cooperation with occupational healthcare providers, influence of leadership, allocating resources, motivation problems and over supply of well-being related information.

Based on the findings of this study, many useful recommendations can be made. For instance, it would be worthwhile to take more care when selecting new people into a managerial position, paying special attention to their interpersonal skills. Moreover communication regarding well-being within the company shouldn’t rely solely on plain text inserts. Instead pictures, videos and blogs should be utilized in tandem. Also when selecting occupational healthcare providers the provider’s ability to offer customized services and used billing model should be rigorously inspected. Lastly, dismissing the old fashioned perception that occupational well-being is passive in nature could prove beneficial in terms of well-being and productivity. Having meaningful tasks and the occasional possibility to feel enthusiastic about one’s work is also an important part of well-being in the workplace.