Lihavan asiakkaan elintapaohjaus työterveyshoitajan kokemana : "Mutta motivaatio pitää löytää sisältään!"
Björkstedt, Kristiina; Koskinen, Minna (2015)
Björkstedt, Kristiina
Koskinen, Minna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505229683
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505229683
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työterveyshoitajan kokemuksia lihavan asiakkaan elintapaohjauksesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli puolestaan tuottaa tietoa, jota työterveyshoitajat voivat hyödyntää lihavan työterveyshuollon asiakkaan lihavuuteen puuttumisessa ja ohjaustyön kehittämisessä työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineistokeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelun aihealueet määräytyivät tutkimustehtävämme mukaan, jotka liittyivät lihavuuteen ja elintapaohjaukseen. Analysoimme aineiston sisällönanalyysia käyttäen.
Tutkimuksen tulosten mukaan lihavuus aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia ja oireita alentaen näin ollen myös työhyvinvointia. Lihavuus on yleinen ilmiö noin 50 vuotta täyttäneiden työikäisten, istumatyötä tekevien keskuudessa sukupuolesta ja koulutustasosta riippumatta johtuen liikunnallisen arkiaktiivisuuden vähäisyydestä, joskin lihavuuden koettiin kääntyneen lievästi laskuun.
Tutkimuksessamme tuli selvästi esille, että työterveyshoitajat kokivat lihavuuteen puuttumisen tärkeänä osana työterveystarkastusta, vaikkakin elintapaohjukseen käytettävä aika on resurssien puutteen vuoksi rajallinen. Elintapaohjauksessa haastavimmaksi koettiinkin asiakkaan motivointi pysymään saavuttamassaan muutoksessa. Ohjauksen koettiin olevan vuorovaikutteista keskustelua.
Tutkimuksen tulokset voidaan nähdä suuntaa antavana katsauksena lihavan asiakkaan kanssa käydystä vuoropuhelusta työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä herättelijänä keskustelulle pitäisikö lihavuuden ennaltaehkäisyyn varata lisää resursseja työhyvinvoinnin edistämiseksi, kun vaatimus työvuosien lisäämisestäkin on yhä ajankohtaisempi. Jatkona tälle tutkimukselle voisi tehdä käytännön työhön soveltuvan hoitopolun lihavan asiakkaan työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineistokeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelun aihealueet määräytyivät tutkimustehtävämme mukaan, jotka liittyivät lihavuuteen ja elintapaohjaukseen. Analysoimme aineiston sisällönanalyysia käyttäen.
Tutkimuksen tulosten mukaan lihavuus aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia ja oireita alentaen näin ollen myös työhyvinvointia. Lihavuus on yleinen ilmiö noin 50 vuotta täyttäneiden työikäisten, istumatyötä tekevien keskuudessa sukupuolesta ja koulutustasosta riippumatta johtuen liikunnallisen arkiaktiivisuuden vähäisyydestä, joskin lihavuuden koettiin kääntyneen lievästi laskuun.
Tutkimuksessamme tuli selvästi esille, että työterveyshoitajat kokivat lihavuuteen puuttumisen tärkeänä osana työterveystarkastusta, vaikkakin elintapaohjukseen käytettävä aika on resurssien puutteen vuoksi rajallinen. Elintapaohjauksessa haastavimmaksi koettiinkin asiakkaan motivointi pysymään saavuttamassaan muutoksessa. Ohjauksen koettiin olevan vuorovaikutteista keskustelua.
Tutkimuksen tulokset voidaan nähdä suuntaa antavana katsauksena lihavan asiakkaan kanssa käydystä vuoropuhelusta työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä herättelijänä keskustelulle pitäisikö lihavuuden ennaltaehkäisyyn varata lisää resursseja työhyvinvoinnin edistämiseksi, kun vaatimus työvuosien lisäämisestäkin on yhä ajankohtaisempi. Jatkona tälle tutkimukselle voisi tehdä käytännön työhön soveltuvan hoitopolun lihavan asiakkaan työhyvinvoinnin edistämiseksi.