Verojalanjäljen raportointi
Melartin, Anna (2015)
Melartin, Anna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505249822
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505249822
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten yritykset tekevät verojalanjäljen raportointia yhteistyössä tilintarkastajan kanssa. Tavoitteena oli selvittää, mihin verojalanjäljen raportointia tarvitaan ja millaista raportointia vaaditaan tulevaisuudessa yrityksiltä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaisia haasteita verojalanjälkiraporttien laatimisprosessiin liittyy. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi 11 suomalaisen ja yhden ulkomaisen yrityksen verojalanjälkiraporteista löytyviä yhteisiä teemoja.
Tutkimus oli kvalitatiivinen, ja tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Aineisto koostui Oy Tuokko Ltd:n tilintarkastajan laatimista verojalanjälkiraporteista, muiden suomalaisten yritysten verojalanjälkiraporteista ja yhden ulkomaisen yhtiön raportista. Raporteista koottiin yhteisiä teemoja. Oy Tuokko Ltd:n verojalanjälkiraportteja laativan tilintarkastajan teemahaastattelulla kerättiin tietoa raportointiprosessin haasteista ja raportoinnin tulevaisuudesta.
Tutkimuksessa määriteltiin verojalanjäljen raportointi siten, että raportissa yritys kertoi, mitä veroja se oli maksanut, kuinka paljon veroja oli maksettu ja mihin maihin ne oli maksettu. Verojalanjälkiraportin tarkoituksena oli kertoa yrityksen yhteiskuntavastuullisuudesta veronmaksun kautta. Verojalanjäljen raportoinnin merkitykseksi muodostui avoin raportointi veronmaksusta ja verosuunnittelusta.
Verojalanjälkiraportin laatiminen oli valtionyhtiöitä lukuun ottamatta vapaaehtoista, joten raporttien laajuudet vaihtelivat. Tutkituista verojalanjälkiraporteista löytyi viisi yhteistä teemaa: yhteiskuntavastuu ja paikallinen hyvinvointi, veronmaksun avoimuus, harmaa talous ja veroparatiisit, lainsäädännön näkyminen raporteissa ja verojalanjäljen kuvaaminen diagrammina tai taulukkomuodossa.
Verojalanjälkiraportin laatimisprosessi oli tilintarkastajalle haastavaa, jos asiakasyritys toimi Suomen lisäksi ulkomailla. Myös veroluonteisten maksujen laskeminen oli haasteellista. Raportit eivät olleet keskenään vertailukelpoisia, koska yritys sai valita, mitä tietoja raportissa esitettiin. Tulevaisuudessa verojalanjäljen raportointikäytäntöjä tulisikin yhdenmukaistaa. Raportteja tarkasteltaessa tulisi kiinnittää huomiota niihin veroihin, joiden määrään yritys pystyy vaikuttamaan verosuunnittelulla.
Tutkimus oli kvalitatiivinen, ja tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Aineisto koostui Oy Tuokko Ltd:n tilintarkastajan laatimista verojalanjälkiraporteista, muiden suomalaisten yritysten verojalanjälkiraporteista ja yhden ulkomaisen yhtiön raportista. Raporteista koottiin yhteisiä teemoja. Oy Tuokko Ltd:n verojalanjälkiraportteja laativan tilintarkastajan teemahaastattelulla kerättiin tietoa raportointiprosessin haasteista ja raportoinnin tulevaisuudesta.
Tutkimuksessa määriteltiin verojalanjäljen raportointi siten, että raportissa yritys kertoi, mitä veroja se oli maksanut, kuinka paljon veroja oli maksettu ja mihin maihin ne oli maksettu. Verojalanjälkiraportin tarkoituksena oli kertoa yrityksen yhteiskuntavastuullisuudesta veronmaksun kautta. Verojalanjäljen raportoinnin merkitykseksi muodostui avoin raportointi veronmaksusta ja verosuunnittelusta.
Verojalanjälkiraportin laatiminen oli valtionyhtiöitä lukuun ottamatta vapaaehtoista, joten raporttien laajuudet vaihtelivat. Tutkituista verojalanjälkiraporteista löytyi viisi yhteistä teemaa: yhteiskuntavastuu ja paikallinen hyvinvointi, veronmaksun avoimuus, harmaa talous ja veroparatiisit, lainsäädännön näkyminen raporteissa ja verojalanjäljen kuvaaminen diagrammina tai taulukkomuodossa.
Verojalanjälkiraportin laatimisprosessi oli tilintarkastajalle haastavaa, jos asiakasyritys toimi Suomen lisäksi ulkomailla. Myös veroluonteisten maksujen laskeminen oli haasteellista. Raportit eivät olleet keskenään vertailukelpoisia, koska yritys sai valita, mitä tietoja raportissa esitettiin. Tulevaisuudessa verojalanjäljen raportointikäytäntöjä tulisikin yhdenmukaistaa. Raportteja tarkasteltaessa tulisi kiinnittää huomiota niihin veroihin, joiden määrään yritys pystyy vaikuttamaan verosuunnittelulla.